Kymmenen Pohjois-Suomen kuntaa suunnittelee veroprosentin korotusta ensi vuodelle. Kunnista on Oulun läänistä kahdeksan ja Lapin läänistä kaksi. Kaikki Oulun läänissä nostoa pähkäilevät kunnat ovat läänin eteläosasta.
Tälle vuodelle nosti verojaan kuusi Lapin ja kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan kuntaa.
Näiden kuntien joukkoon kuuluivat muun muassa Kempele, Oulunsalo, Muhos ja Yli-Ii. Yksikään Kainuun kunta ei nostanut kuluvan vuoden verotustaan ja samoin näyttää käyvän myös ensi vuonna.
Tämä ilmenee Kalevan tekemästä selvityksestä, jossa kysyttiin kuntien verojen ja taksojen nostosuunnitelmia. Tiedot ovat arvioita, koska monissa kunnissa talousarvion valmistelu on vielä pahasti kesken. Myös listan ulkopuolelta saattaa tulla uusia kuntia mukaan korotusrulettiin.
Arviot saatiin jokaisesta Oulun ja Lapin läänin kunnasta.
Kalajoki
nostamassa veroja
Oulun, Kuusamon ja Pyhäjoen kanssa koko läänin alimmasta veroprosentista (18,00) nauttiva Kalajoki suunnittelee prosentin nostoa 18,5:een.
"Jo viime vuonna keskusteltiin nostosta, nyt paineet ovat kovat", sanoo Kalajoen talousjohtaja Juhani Yliparkas. Hänen mukaansa eteläosan kuntien taloutta syö se, että yhteisöverojen leikkaamisen takia myös kuntien verontasaukset näivettyvät.
Yhteisöverojen leikkaukset näkyivät mojovia yhteisöveropotteja saaneissa Oulun seudun kunnissa jo tämä vuonna. Monimutkaisessa valtion ja kuntien tulolotossa leikkaukset vähentävät verontasauksia vasta jälkikäteen. Niinpä Kalajoen verotulojen tasaus vähenee ensi vuonna 800 000 eurolla. Summan keräämiseen tarvittaisiin yhden prosenttiyksikön verojen nousu.
Kunnan menot ovat Kalajoella kasvaneet verotulojen kasvua nopeammin ja erityisesti erikoissairaanhoitomenot ovat kasvaneet roimasti.
Lähikuntien kesken on selvää kilpailua veroprosenteissa.
"Kyllä muita seurataan tarkkaan. Kun jokin kunta aukaisee pelin, muut seuraavat", uskoo Yliparkas.
Inarissa vaihtoehtoina ovat nykyisen veroprosentin korottaminen puolella prosenttiyksiköllä 19:sta tai vastaavan suuruinen säästökuuri. Valtuusto kokoontuu lähiaikoina ottamaan kantaa, kumpaa vaihtoehtoa lähdetään toteuttamaan.
Kunnanjohtaja Reijo Timperi ei uskalla ennustaa, miten käy.
Myös Pattijoen kanssa hynttyyt yhteen lyönyt Raahe painii syvissä talousvaikeuksissa. "Tavoite on, että verot eivät nousisi, mutta varmaa ei voi sanoa. Etenkin sosiaalipuolella on tulossa menonlisäyksiä", sanoo Raahen kaupunginkamreeri Raija Eskelinen.
Kemijärvi selviää
ilman korotusta
Salcompin lopettaminen ei nosta Kemijärven kunnallisveroja ensi vuonna. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimeen kaavaillaan lain salliman ylärajan mukaisia maksuja.
Talousjohtaja Pirkko Ollila kertoo, että Salcompin uutiset pistävät uusiksi viime keväänä tehdyn talouden sopeutusohjelman.
Valtuusto kokoontuu keskiviikkona seminaariin miettimään, miten uusi matokuuri tehdään. Odotettavissa on muun muassa kouluverkostoremontti, jossa otetaan kantaa muun muassa taajaman ala-asteisiin.
Kiinteistöverot nousevat muutamassa kunnassa
Iissä on odotettavissa keskimäärin noin parinkymmenen prosentin kiinteistöverojen nousu.
"Korotuksella verot nousevat valtakunnan keskitasolle", sanoo kunnanjohtaja Tuure Leinonen.
Vaikka Kemijärvi säästynee kunnallisverojen nousulla, uhkaavat kaupungin kiinteistöverot nousta roimasti. Asuntojen kiinteistöveroon kaavaillaan reilun kolmanneksen ja yleiseen kiinteistöveroon reilun neljänneksen korotusta. Kesämökeillekin on napsahtamassa reilun kymmenen prosentin lisätikki.
Myös esimerkiksi Ruukissa ollaan Iin tavoin nostamassa kiinteistöveroja koko maan keskiarvoon.
Varsin usein kunnissa suunnitellaan taksojen nostamista kustannustason nousun mukaisesti kaksi-kolme prosenttia.
Kempeleen Kokkokankaan ja Linnankankaan tonttien hinnat ovat nousemassa 21:sta eurosta 25:een euroon neliöltä.
"Uusien asukkaiden halutaan osallistuvan kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksiin", sanoo kunnanjohtaja Kari Ahokas.
Limingassa puolestaan ollaan nostamassa tonttien vuokria ja Yli-Iissä asuntojen vuokria. Oulussa ei ole tulossa verojen korotuksia, sen sijaan jätemaksut nousevat jonkin verran.