Huoltoalus Lepse on Kuolan ydinjäteongelmien suurin yksittäinen säteilyriski. Se makaa laiturissa Atomflotin huoltosatamassa, vain viiden kilometrin päässä 370 000 asukkaan Murmanskin kaupungin keskustasta. Lepse on yksi Murmansk Shipping Companyn (MSCo) kolmesta entisestä huoltoaluksesta, joita käytettiin ydinjäänmurtajien polttoainesauvojen vaihtamiseen.
Lepse oli välillä vaarassa upota, mutta se kunnostettiin vuonna 1999 Nerpan telakalla. Sataman vilkas laivaliikenne ja suolainen merivesi ovat kuitenkin yhä riskejä. "Lepse ei ole välitön ydinpommi eikä se upotessaan saastuttaisi välittömästi - mutta ei se hyvässä paikassakaan ole", arvioi Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Risto Paltemaa.
Käytetty polttoaine on erittäin säteilevää. Lepsen ruumassa on 639 SNF-sauvaa eli 680 000 curieta radioaktiivisia aineita: 260 kiloa uraani-235:ttä, 156 kiloa sen fissiotuotteita ja 8 kiloa plutonium-239:ää.
Lepseen varastoiduista SNF-sauvoista 206 on peräisin Leninistä, maailman ja Neuvostoliiton ensimmäisestä ydinjäänmurtajasta. Sen reaktoreille on sattunut kaksi onnettomuutta. Vuonna 1965 polttoaineyksikkö jäi sauvoja vaihdettaessa ilman jäähdytysvettä ja vaurioitui.
Lähes sata sauvaa, joista osa oli vahingoittuneita, siirrettiin heti Lepseen. Myöhemmin loput ydinmurtajan sauvat ja reaktori upotettiin Karanmereen Novaja Zemljalla.Vuonna 1967 Leninin reaktoriin tuli polttoainevaihdossa vuoto ja sen säteilysuoja piti avata.
Metallivahvisteista betonisuojaa hakattiin moukareilla, mikä rikkoi reaktorin ja vahingoitti sauvoja. Sauvat siirrettiin Lepseen, jossa ne vaurioituivat lisää, kun niitä yritettiin moukaroida väkisin suojaputkiin. Ne jouduttiin sijoittamaan isompiin säiliöihin ja jäänmurtajan reaktori upotettiin jälleen Novaja Zemljalle.
SNF-sauvat ovat Lepsen ruumassa kahdessa tankissa suojaputkiin ja säiliöihin pakattuina. Suuri osa niistä on vaurioitunut: syöpynyt, katkennut tai vääntynyt. Lisäksi vesijäähdytys on ruostuttanut putkia ja muuttanut ne radioaktiivisiksi. Tankkien väli on täytetty betonilla 1991 ja ruuman säteilysuojausta on muutenkin yritetty lisätä.
SNF-sauvat voidaan poistaa korkean radioaktiivisuuden vuoksi vain mekaanisesti, mihin ei vielä ole teknistä ratkaisua. Yksi vaihtoehto on paloitella Lepse Nerpan telakalla ja varastoida radioaktiivinen ruuma sauvoineen Saitalahteen, jonne rakennetaan varastoa sukellusveneiden reaktoriosille.
Eri puolilla Kuolan satamia on Lepsen lisäksi 72 muuta ydinsukellusveneiden ja ydinjäänmurtajien polttoainevaihtoihin käytettyä huoltoalusta. Niistä osa on toiminnassa, yli 50 alusta odottaa purkamista ja 28 on joko huonossa kunnossa tai vaarassa upota. Osassa niistä on yhä radioaktiivista jätettä.
Huoltoalusten purkamista varten ei vielä ole tekniikkaa eikä tarkoitukseen ole myöskään telakkaa. Yksi ongelmista on sekin, että ne ovat siviili- ja sotilasorganisaation omistuksessa.
Siviilipuolen MSCo:lla on kuusi huoltoalusta, ja loput ovat ydinsukellusveneitä käyttävän pohjoisen laivaston huoltoaluksia.