Suomessa on kymmeniä tuhansia syrjäytettyjä tai syrjäytyviä nuoria, jotka ajelehtivat jossakin ilman, että tutkijoilla ja päättäjillä on minkäänlaista tietoa heidän elämäntilanteestaan.
"Jokaisesta ikäluokasta pari kolme tuhatta nuorta jää heilumaan jonnekin. Tilasto- ja tutkimustiedot laahaavat auttamattomasti jäljessä ja ovat niin epätarkkoja, että niistä on olemattoman vähän hyötyä poliittisessa päätöksenteossa ja kuntasuunnittelussa". nuorisotutkija Tommi Hoikkala sanoi maanantaina pääministeri Matti Vanhasen koolle kutsumassa lasten ja nuorten hyvinvointifoorumissa.
Hoikkala valotti tällä viikolla julkistettavan uuden nuorisobarometrin tuloksia, jotka osoittavat, että nuorilla menee yleisesti ottaen Suomessa paremmin kuin 90-luvun lopussa. Epävarmuuden kokemukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta työelämä polttaa nuoret aikuiset ennen aikojaan loppuun, ja suuri joukko kokee turvattomuutta pätkätöiden vuoksi.
Pahoinvointi kasvaa
hyvinvoinnin rinnalla
"Hyvinvointi ja pahoinvointi voivat kasvaa yhtäaikaisesti. Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta marginaalissa muhii pahasti pahoinvoivien jengi", tutkimusjohtaja Hoikkala totesi.
Hän jakoi suomalaiset neljään ryhmään: rikkaisiin, suureen keskiluokkaan, sinnittelijöihin sekä syrjäytettyihin tai syrjäytyviin.
Huono-osaisin neljäs ryhmä tunnetaan heikostii, jos lainkaan. "Pidetäänkö heidät kelkassa vai sysätäänkö heidät kokonaan syrjään", Hoikkala kyseli ministereistä, kansanedustajista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista koostuvalta foorumilta.
Kateissa olevien nuorten perään kyseli myös opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kommenttipuheenvuorossaan: "Missä ovat ne nuoret, jotka eivät löydy oppilaitoksista tai työstä?"
Lindroosin mielestä koulujen ja kuntien pitäisi seurata kelkasta pudonneiden nuorten selviytymistä. "Meillä vuotaa nyt paikallistasolla."
Professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta korosti, että vanhemmilla on ratkaisevan tärkeä merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, mutta vanhempien omia voimavaroja ei hänen mielestään tueta tarpeeksi.
Liian kiire
aikuisiksi
Pulkkinen oli huolissaan runsaasti alkoholia käyttävien, 14-vuotiaiden tai sitä nuorempien tyttöjen joukosta. "Riskit ovat erittäin suuret, sillä haitat näkyvät usein vasta 35 vuoden iässä tai myöhemmin."
Pääministeri Vanhanen korosti, että nuoria, joilla peruskoulu tai ammattikoulu jää kesken, ei saa jättää oman onnensa nojaan. "Jonkun pitäisi paikallistasolla selvittää, mitä näille nuorille kuuluu ja miten heitä voidaan tukea eteenpäin. Nyt kenelläkään ei ole vastuuta tästä."
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä meidän kasvatuskulttuurimme ihannoi lapsen varhaista itsenäistä selviytymistä. "Lapsilla on liian kiire nuoriksi ja aikuisiksi. Tutkimuksen mukaan 10-14-vuotiaat sanovat lopettavansa leikkimisen noin 11 vuoden iässä eli aikaisemmin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Aikaiseen leikin lopettamiseen näytti kytkeytyvän myös se, että itsetunto- ja ulkonäkökuolia on suomalaislapsilla enemmän ja nuorempina kuin muissa Pohjoismaissa."