Oulu
Valkoiset ja kauniit. Ensimmäiset luistimet. Kun ne panee jalkaan jouluaattona kotona, pitää pyytää äitiä solmimaan rusetit. Jos suojusten turvin yrittää lenksutella ja kävellä, kulku on huteraa. Kun vanhempia tarpeeksi kärttää lähtemään luistelukentälle, joulun jälkeen vihdoin pääsee kokeilemaan aidolle jäälle.
Oulun kaupungin alueella on kymmeniä luistelukenttiä, jotka odottavat kävijöitä. Liikuntapaikkamestari Raimo Mäenkoski toivoo, että luistelijoita kulkisi ahkerasti.
Joulunpyhien jälkeen liikuntatoimi pyrkii saamaan kentät kuntoon niin nopsaan kuin suinkin. Tarvittaessa luistelualueita kunnostettiin jo tapaninpäivänä.
Mäenkoski kannustaa ihmisiä käymään enemmän esimerkiksi Raatin kentällä. Yleisölle vapaata aikaa on etenkin iltaisin.
"Siellä on hyvät valot ja tilaa paljon - vaikka omat rusettiluistelut voisi pitää", Mäenkoski hymyilee.
Uusimpia kenttiä on Hovisuon luistelukenttä Hintan kirkon lähistöllä. Kenttä valmistui noin vuosi sitten.
Viime vuonna luistelijat saivat pyörähdellä myös pesäpallostadionilla Raksilassa, mutta tänä vuonna paikkaa ei jäädytetty.
"Tekojääradalla siinä vieressä on nyt sen verran yleisöluisteluaikoja, että se tuntuu riittävän. Lisäksi jäädytyksen takia pesäpalloilijat eivät päässeet keväällä tarpeeksi ajoissa harjoittelemaan kentälle", Mäenkoski kertoo.
Puoleenpäivään mennessä kunnossa
Liikuntatoimen huolen alla on miehittämättömiä kenttiä nelisenkymmentä, miehitettyjä kymmenkunta. Miehittämättömille kentille voi mennä vapaasti luistelemaan, kun taas osalla urheilukeskuksista eli miehitetyistä kentistä pitää huomioida varaukset. Tällaisia kenttiä ovat Raksilan tekojää, Castrénin kenttä Välivainiolla ja Raatin kenttä. Esimerkiksi Heinäpään urheilukeskuksessa on paljon varattuja vuoroja kaukaloissa, mutta kentälle pääsee luistelemaan.
"Miehitetyt kentät ovat suosituimpia. Niillä on kunnossapitohenkilökunta paikalla, joten kenttäkin on paremmassa kunnossa koko päivän. Erityisen suosittu on Lintulan kenttä, missä yleisö voi käydä läpi viikot", Mäenkoski kertoo.
Miehittämättömät kentät, kuten Myllytulli ja Risuniitty, pidetään arkisin kunnossa kiertävän traktoriporukan voimin. Auraamassa ja jäädyttämässä käydään tarpeen mukaan.
Mäenkosken mukaan kielteistä palautetta kunnossapidosta tulee lähinnä kovien lumisateiden jälkeen. Koulujen lukukausien aikana etusijalla aurausjärjestyksessä ovat kentät, jotka sijaitsevat koulujen läheisyydessä. Koululaisten kun on liikuntatunnilla päästävä harjoittelemaan.
"Aina puoleenpäivään mennessä on kaikki kentät kierretty", Mäenkoski arvioi.
Retkiluistelurata Pyykösjärvellä ei enää ole käytössä. Viikontakaisten lumimyräköiden jälkeen rataa ei ole aurattu.
Pienet kentät
lapsille
Liikuntatoimen huoltamien kenttien lisäksi kaupungin katutuotannon viheryksikkö jäädyttää puistoihin eri puolille kaupunkia pieniä, etenkin lapsille suunnattuja luistelualueita. Tämän vuoden uutuus on Tähkäpään puiston pieni kenttä Perävainiolla. Puistotyönjohtaja Matti Koskela naurahtaa, että kaupunkilaiset haluaisivat kentän lähes joka puistoon.
"Se ei kuitenkaan onnistu. Jos lähellä on isompi kenttä, se useimmiten riittää. Kaikkia puistoja ei voi jäädyttää taloudellisista syistä", Koskela arvioi.
Esimerkiksi Lintulassa oli aiemmin myös tällainen pieni luistelualue Kaislapuistossa, mutta läheinen kenttä vei kävijät. Pienen alueen auraus alkoi tuntua turhalta, kun jäässä ei näkynyt luistinten jälkiä.
Koskela korostaa, että pienet kentät on tehty pienille luistelijoille. "He voivat opetella luistelemaan rauhassa, näitä alueita ei ole tarkoitettu pelaajille. Siksi niihin ei ole viety maalejakaan, vaikka alueen väki olisi niitä halunnut. Isommille pelaajille on kaukaloita ja isompia kenttiä."
Pienillä luistelualueilla ei ole pukukoppeja, eikä niiden jäitä kunnosteta viikonloppuisin. Arkisin jos lunta tuiskuttaa, kentät kierretään läpi.
Piiripuutarhuri Erkki Harjula kertoo, että joulun jälkeen taas perjantaina Oulujoen pohjoispuolen pieniä luistelualueita aletaan kunnostaa.
"Välipäivinä on sen verran väkeä töissä, että kentät aurataan, jos vain muilta töiltä ehdimme. Vanhemmat ovat monesti itsekin pyhisin kolalla pukanneet kolalla enimpiä lumia pois", Harjula kertoo.