Oulu Vakuutuspetoksien lukumäärä on kasvanut hitaasti, mutta tasaisen varmasti. Osa kasvusta tosin selittyy sillä, että vakuutusyhtiöt ovat lisänneet vakuutusetsivien virkoja. Suurempi tutkijaporukka löytää enemmän vilpintekijöitä. Etsiviä on nyt 27 ja jokaiselle tulee vuosittain tutkittavaksi 100-150 juttua.
Tutkittavien vakuutuspetosten kokonaismäärä nousee siten 3 000-3 500 juttuun vuodessa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista epäillyistä vakuutuspetoksista.
Vain suurimmat ja räikeimmät tapaukset joutuvat etsivien käsittelyyn ja niistäkin vain pieni osa viedään poliisin esitutkintaan. Näytöltään epäselvissä tai vajavaisissa tapauksissa vakuutusyhtiöt nostavat kanteita käräjäoikeuksissa ja yrittävät alentaa korvaussummia.
"Loput 90 prosenttia menee läpi ja ne tulevat rehellisten vakuutusten ottajien maksettaviksi. Talsimme poliisin tavoin koko ajan kaksi askelta rikollisten jäljessä", sanoo Tapiolan vakuutusetsivien esimies Kari Leivo.
Autojuttuja
jo liki puolet
Vakuutuspetosten keskinäinen suhde muuttunut vuosien varrella. Autojuttujen osuus kokonaismäärästä on kivunnut jo reiluun puoleen.
Auto on otollinen petoksentekoväline. Sillä on Suomessa yhä lähes pyhän lehmän asema, se on irtaintainta omaisuutta ja se maksaa kohtuuttoman paljon.
Yksi yleisimmistä vakuutuspetoksen muodoista on yhä vakuutuksen ottaminen vasta onnettomuuden jälkeen.
Pohjolan vakuutusetsivien esimiehen, lakimies Martti Mäkelän mukaan vaikeimpia tapauksia ovat edelleen tahallaan sytytetyt tulipalot ja henkilövahingot.
"Tulipaloista syntyvät vahingot ovat useimmiten suuria. Henkilövahingoissakin voi olla tosi vaikeita tapauksia. Mieleeni tulee tekaistu kallovamma. Myös useita niskavammoja on yritetty maksattaa."
"Suurin osa tutkittavaksi tulevista jutuista on kuitenkin plussajuttuja eli niissä yritetään korvaussummaa nostattaa keinolla jos toisellakin. Näissä jutuissa on usein vaikea saada rikosoikeudellista näyttöä ja siksi olemme Pohjolassa vieneet osan jutuista riita-asioina oikeuteen. Yritämme näin kohtuullistaa korvaussummaa. Meidän vuosittain tutkimista noin tuhannesta jutusta muutama kymmenen viedään poliisin esitutkintaan", selvittää Martti Mäkelä.
Järjestäytyneestä
petoksesta ei merkkejä
Vakuutuspetosten massatapauksiksi vakuutusyhtiöt luokittelevat autojuttujen lisäksi vene-, matka- ja kotivahingot.
Yrityspuolella yleisimpiä ovat murto- ja palovahingot.
Järjestäytyneen rikollisuuden yhteyksistä vakuutuspetoksiin ei vakuutusetsivillä ole juurikaan havaintoja. Jos yhteyksiä on, ne kiertyvät yksityisellä puolella huumausaineiden käyttäjien murtojen ja muiden varkauksien kautta maksettaviksi. Yrityspuolella tuntumaa on saatu talousrikollisuuden osalta.
Vakuutusyhtiöiden etsivillä ei ole poliisivaltuuksia. Niinpä keinot ovat usein vähissä aihetodisteiden hankinnassa. Uusimpana on otettu käyttöön videokuvaus, jota suurimmat yhtiöt arvioivat käyttäneensä kuitenkin enintään muutaman kerran viime vuonna.
"Videokuvausta on käytetty vain äärimmäisissä tapauksissa. Esimerkkinä voisin nostaa esille kaverin, joka korvausanomuksen mukaan oli likimain vuodepotilas, mutta tuli kuvatuksi juoksulenkillä ja venyttelemässä", sanoo Vahinkovakuutusyhtiö Ifin oikeusasian osastopäällikkö Timo Merilahti.
Videokuvasta tärkeämpiä apukeinoja vakuutusetsiville ovat väärinkäyttö- ja vahinkorekisterit. Väärinkäyttörekisterissä on nyt noin 400 suomalaisen nimitiedot.
Vajaa vuosi sitten perustettu vahinkorekisteri rupeaa tuottamaan tulosta reilun vuoden kuluttua, kun siihen saatu syötettyä tarpeeksi uusia vahinkotietoja.
"Varmin tapaus välttää epäillyksi joutuminen on säilyttää tallessa hankitusta arvokkaammasta omaisuudesta ostokuitit sekä ottaa valokuvat niistä. Esimerkiksi taideteoksista pystyvät asiantuntijat antamaan tarkkoja analyysejä valokuvien perusteella", opastaa Timo Merilahti.