Lisää ydinvoimaa vai enemmän uusiutuvaa energiaa? Onko järkeä rakentaa uusia ydinvoimaloita, kun Olkiluoto 3 on kymmenettä vuotta kesken? Näistä asioista väännetään eduskunnassa tiistaina, kun pääministeri Alexander Stubb (kok.) esittelee Suomen energiapolitiikan kokonaisuutta.
Esitämme kymmenen väittämää ydinvoimasta. Väitteisiin vastaavat sähköntuotanto- ja ydinvoima-asiantuntija Lauri Muranen Energiateollisuus ry:stä ja Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.
1. Saksa päätti luopua asteittain ydinvoimasta Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Miksi Suomi tekee päinvastaista ydinvoimapolitiikkaa?
LM: Saksassa ja Suomessa ydinvoimaan on suhtauduttu merkittävästi eri tavalla. Saksassa poliittinen tahto on pitkään ollut se, että ydinvoimasta luovutaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 Saksassa päätettiin kuitenkin luopua ydinvoiman alasajosta, mutta Fukushiman seurauksena tämä päätös sitten peruttiin. Saksassa ydinvoimaa ei ole pystytty korvaamaan täysin uusiutuvalla energialla, minkä vuoksi ruskohiilen ja perinteisen kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Sen sijaan Suomessa ydinvoimasta on saatu myönteisiä kokemuksia, minkä vuoksi sillä on laaja yhteiskunnallinen tuki. Ydinvoimalla ei ole pelkästään energiateollisuuden vaan myös ammattiliittojen tuki. Suomi ja Eurooppa ovat tällä hetkellä sitkeän taantuman kourissa. Tällaisista tilanteista päästään jaloilleen, kun tänne houkutellaan investointeja. On lähestulkoon vastuutonta edes harkita miljardien investointien estämistä asiassa, joka on jo kertaalleen todettu kansakunnan etujen mukaiseksi. Ydinvoimarakentamisella luodaan kaivattuja työpaikkoja.
JH: En sanoisi, että Suomi tekee päinvastaista ydinvoimapolitiikkaa. Suomessa uudesta ydinvoimasta päätettiin oikeastaan puoli vuotta ennen Fukushiman onnettomuutta. Nyt keskustelua käydään enemmänkin siitä levennetäänkö raameja, kun hankkeet eivät onnistuneet alkuperäisissä raameissa. Toinen hanke on jo menneisyyttä, ja Fennovoimaa yhä harkitaan. Vielä on liian aikaista sanoa, onko Suomen päätös samanlainen vai erilainen kuin Saksassa.
2. Suomella on jatkuva sähköenergiavaje. Tällä hetkellä tuontienergian osuus kokonaiskäytöstä on noin 20 prosenttia. Ainoa ratkaisu sähköomavaraisuuteen on ydinvoima.
LM: Ydinvoima on yksi osa sitä ratkaisua, miten Suomen kroonista sähköntuotantokykyä pystytään paikkaamaan. En näe tätä vastakkainasetteluna, vaan ydinvoiman lisäksi tarvitaan muita tuotantomuotoja, kuten biomassaa, tuulivoimaa, puuturvetta ja kasvavassa määrin myös tulevaisuuden pientuotantoa, aurinkosähköä.
JH: Ei vaikuta siltä, että ydinvoima olisi kovin hyvä ratkaisu sähköomavaraisuuteen. Tässä puhutaan hankinnasta, joka suurilta osin on venäläinen. Euroopan komission selonteosta käy selville, että energiatehokkuuden lisääminen on kaikista paras tapa parantaa omavaraisuutta. Uusiutuva energia on toinen toimiva keino.
3. Ydinvoima on ympäristöystävällinen energiamuoto, sillä siitä aiheutuu vain vähän hiilidioksidipäästöjä.
LM: Ydinvoima tai vesivoiman ja ydinvoiman yhdistelmä on globaalisti ainoa keino, jolla sähköntuotantotoimialan hiilidioksidipäästöt on pystytty leikkaamaan lähes nollaan. Jos katsotaan esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Ranskan tai Brasilian asemaa, niin Ruotsi on hiilidioksidipäästöjen suhteen nollissa. He ovat satsanneet ydinvoiman ja vesivoiman yhdistelmään. Norja on käytännössä nollissa, sillä siellä käytetään käytännössä pelkkää vesivoimaa, samoin Brasiliassa. Ranskassa on satsattu vahvasti ydinvoimaan 1970-luvulta asti. Siellä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa. Maat, jotka ovat kokeilleet muita keinoja, eivät ole päässeet lähellekään näitä maita. Esimerkiksi Tanskassa käytetään paljon kivihiiltä ja jätteenpolttoa, ja tuulivoima taitaa olla neljännes sähköntuotannosta. Saksassa käytetään paljon maakaasua. Sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on noin 10–15 prosenttia, uusiutuvia energiamuotoja noin 25 prosenttia ja fossiilisia polttoaineita noin 60 prosenttia.
JH: Hiilidioksidipäästöjä ei aiheudu ydinvoimasta juuri lainkaan, mutta ydinpolttoaineen tuotanto ja ydinjätteen käsittely aiheuttavat suuria ympäristöongelmia.
4. Suomalainen osaaminen takaa ydinvoiman turvallisuuden. Asiantuntijoiden mukaan Suomen osaaminen ydinjätteiden loppusijoittamisessa on maailman huipputasoa.
LM: Suomi on maailman johtavia maita ydinvoimalaitosten pyörittämisessä. Tänne tullaan maailmalta ihmettelemään, miten Suomi on osannut hoitaa asiat niin hyvin. Suomi nauttii alalla korkeaa luottamusta. Loppusijoittamisen osalta Suomi on pisimmällä maailmassa. Suomessa on otettu huomioon, että koko elinkaari on hoidettava ja ydinvoimayhtiöt maksavat loppusijoituksen. Loppusijoitus on todettu turvalliseksi keinoksi säilöä polttoaine.
JH: Ydinjätteitä ei ole vielä onnistuttu loppusijoittamaan missään päin maailmassa. Täällä on kopioitu Ruotsissa olevaa osaamista ottamalla ruotsalainen konsepti käyttöön. Suomessa ei ole ollut koskaan ydinvoimateollisuutta. Meillä on kokemusta vain ydinvoimalaitoksen pyörittämisestä, ei sen rakentamisesta ja purkamisesta.
5. Suomi tarvitsee halpaa energiaa, jotta pystymme kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, esimerkiksi teollisuudessa.Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi, minkä vuoksi ydinvoima tuo kilpailukykyä.
LM: Energia on tietysti yksi tärkeä elementti siinä, miten Suomi voi erottua kilpailijamaista toimintaedellytysten suhteen. Ydinvoiman ennustettava hinta on merkittävä tekijä teollisille toimijoille, että ne tietävät suunnilleen, millä tasolla sähkön hinta on ja pystyvät siten toimimaan suunnitelmallisemmin. Tuulivoima, kehittyvä teknologia, vaatii valtion tukea. Kyllä se on toimijoille kannattavaa. En näe, että ydinvoima on ainoa keino teollisuudelle tuottaa kilpailukykyistä sähköä. Mutta se on yksi merkittävimmistä. Jos teollisuus on valmis investoimaan ydinvoimaan, se kertoo selkeää kieltä siitä, että sille on kysyntää. Teollisuus näkee, että ydinvoima on toimiva ratkaisu – tai ainakin osa sitä ratkaisua.
JH: Tuuli- ja aurinkoenergia ovat muuttuvilta kustannuksiltaan ydinvoimaa halvempaa. Se tuskin muodostuisi ongelmaksi.
6. Suomi ottaa turvallisuusriskin, kun se ryhtyy yhteistyön Venäjän valtiojohdon ohjaileman Rosatomin kanssa.
LM: Toki ymmärrän huolen tästä ajankohtaisesta tilanteesta. Mutta tosiasia on se, että esimerkiksi Loviisassa on toiminut länsimaalais-venäläisin yhteisvoimin reaktorit lähes 30 vuotta. Sinä aikana ei ole ollut mitään ongelmia venäläisten kanssa. Varmaan kaikkien kannalta olisi toivottavaa, että tämänhetkinen kriisi rauhoittuisi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman voimalan omistuksen tulee olla vähintään 60-prosenttisesti suomalaisten käsissä. Täytyy muistaa, että laitos rakennetaan tänne, Suomen pelisäännöillä ja toimintaa hallitaan Suomesta käsin. Voisi heittää, että Kremlissä ei ole mitään punaista nappia, jolla laitoksen voisi kytkeä pois päältä. Isompi riski Suomen energiatoimitusvarmuuden kannalta on se, että laitosta ei rakennettaisi.
JH: Jossain määrin kyllä. En itse usko, että Rosatomilta löytyy tarvittavaa osaamista ja että se on tarpeeksi luotettava kumppani ydinvoimahankkeen läpiviemiseksi. Heillä on ollut aiemminkin suuria ongelmia yhteistyöhankkeissa.
7. Fennovoiman hanke Rosatomin kanssa ei lisää Suomen energiaomavaraisuutta. Päinvastoin. Venäläisen Rosatomin kanssa tuotettu energia ei ole kotimaista, ja sen käyttö lisäisi tuontiriippuvuutta.
LM: Voisinko vastata tähän niin päin, että samalla lailla ihmiset hankkivat autoja, jääkaappeja ja muita asioita, jotka on valmistettu muualla, missä niitä on järkevä valmistaa. Ei siinäkään yhteydessä katsota, että mikä se maa on, missä se on tuotettu. Toisekseen uraanivarat ovat jakautuneet maailmalla todella monipuolisesti. Väite on keinotekoinen, mutta siinä mielessä totta, että ydinvoimalan polttoaine tuodaan ulkomailta.
JH: Näin se menee. Suomessa ei tehdä ydinpolttoainetta lainkaan, vaan se on pakko tuoda maahan. Tähän kyseiseen reaktorityyppiin ei myy polttoainetta kukaan muu kuin Rosatom itse tällä hetkellä.
8. Kukaan ei halua ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa omalle takapihalleen. Olkiluoto 1:n ja 2:n ydinjätteet mahtuvat suunnitteilla oleviin luolastoihin. Loppusijoituksesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun nyt rakenteilla olevien ydinvoimaloiden jätteet pitäisi loppusijoittaa noin vuonna 2070.
LM: Olkiluotoon on suunnitteilla yhteensä seitsemän voimalaitoksen loppusijoitukset. Se konsepti, mikä on kehitetty, on toistettavissa tarvittaessa muuallakin. Suomen ydinenergialaki lähtee siitä, että ydinvoiman loppusijoitukseen on mahdollista vaikuttaa paikallisesti. Eli mitään asuinpaikkakuntaa ei tulla pakottamaan siihen, että heidän alueellaan tehdään loppusijoitusratkaisu, joka ei sovi kunnalle. Esimerkiksi Olkiluodossa tällaista ongelmaa ei ollut. Kunnan päättäjät ovat päättäneet, että se ei ole ongelma heille. Kallioperältään Suomessa on vaikka kuinka paljon vastaavaan käyttöön soveltuvia paikkoja.
JH: Tältä se vaikuttaa. Fennovoimalla ei ole tiedossa, mitä aikoo jätteilleen tehdä.
9. Suomessa käytetään liikaa energiaa. Energiankulutusta pitäisi vähentää tuntuvasti, minkä jälkeen emme edes tarvitsisi uusia ydinvoimaloita.
LM: Sanoisin, että tässä on tärkeä erottaa sähkö ja energia toisistaan. Sähkön osuus kaikesta energiankulutuksesta on noin neljännes. Useimmiten, kun energian kokonaiskulutus vähenee liikenteen tai lämmityksen suhteen, silloin sähkönkulutus nousee, kun muita lämmitysmuotoja korvataan esimerkiksi maalämpöpumpulla. Skenaarioissa Suomen energiankulutus saattaa laskea, mutta sähkönkulutuksen nähdään kasvavan.
JH: Sanoisin pikemminkin, että energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Energia- ja sähkönkulutus eivät kasva niin paljon kuin on luultu, mutta nykytiedoilla kasvavat vielä. En sanoisi, että käytetään liikaa energiaa, sillä tietty perustaso tarvitaan.
10. Nykyiset voimalat jalostavat entistä radioaktiivisempaa uraanipolttoainetta. Nämä uudet superydinjätteet ovat aiempaa vaarallisempia, mikä aiheuttaa kohtuuttoman suuria riskejä ihmisille ja ympäristölle.
LM: Ydinvoima on haastava energiamuoto, ja siihen suhtaudutaan asiaan kuuluvalla vakavuudella. Suomessa on hyvät edellytykset huolehtia myös uusien ydinvoimalaitosten jätteistä. Fysiikan lait pätevät. Yhtälailla se viiden metrin vesipatja vaimentaa säteilyn, oli se minkälaista tahansa. Tai muutama metri kalliota riittää hoitamaan saman asian. Puhumattakaan siitä, että polttoaineet haudataan lopulta 400 metrin syvyyteen.
JH: Näiden voimaloiden säteilytysaste on entisiä korkeampi, jolloin ydinjäte, joka jää jälkeen, on aiempaa radioaktiivisempaa.