Oululaiset toivovat entistä enemmän hidastetöyssyjä vaarallisiksi kokemiin paikkoihin. Esimerkiksi Kaukovainiolla asukkaat kaipaavat lisää hidasteita, vaikka niitä on jo ennestäänkin.
Asuntoalueilla nopeuksia alennetaan, koska halutaan pienentää jalankulkijan vahingoittumisriskiä.
"Pyyntöjä hidasteista tulee huomattavasti enemmän kuin niitä voidaan rakentaa. Aloitteita tulee virallisia teitä noin 5-15 vuosittain ja epävirallisemmin puhelimitse tai sähköpostitse arviolta kerran viikossa", Oulun kaupungin Katu- ja viherpalveluiden liikenneinsinööri Minna Soininen kertoo.
Hidasteita rakennetaan kuitenkin vain kymmenkunta vuodessa. Töyssyille on omat ohjeensa: Oulun kaupungin käytössä olevassa korotetun suojatien perusmallissa korotus on noin seitsemän senttiä ja korotetun alueen pituus yli 10 metriä.
"Yleiskäsitys on, että hidasteisiin on totuttu osana liikenneturvallisuuden varmentamista. Turvallista ja viihtyisää elinympäristöä arvostetaan, mutta toki hidasteita vastustetaankin", Soininen selvittää.
Nopeus alenee jopa viisinkertaisesti
Keskeisiä käyttökohteita ovat kevyen liikenteen pääreittien ja vilkkaiden koulureittien tienylitykset. Hidasteilla halutaan herättää tienkäyttäjien huomio erityistä varovaisuutta vaativilla tieosuuksilla. Tutkimuksen mukaan 40-50 km/tuntinopeusrajoitus laskee vauhtia noin kolmella tuntikilometrillä, rajoitus hidasteen kanssa taas 5-15 tuntikilometriä.
"Oulussa nykyisten vaatimusten mukaisia hidasteita rakennettiin 1990-luvun alkupuolella ensin Koisotielle ja Sangintielle. Niitä jouduttiin madalloittamaan hieman joukkoliikenteen takia."
Parhaimmaksi hidasteeksi on havaittu koko ajoradan levyinen hidastetöyssy. Oulun ensimmäinen tyynyhidaste rakennetaan Aaltokankaan uudelle alueelle.
Tyynyhidasteessa henkilö- ja pakettiautot joutuvat ajamaan töyssyistä, mutta hidaste on niin kapea, että kuorma- ja linja-autojen renkaat menevät niiden ohi akselileveytensä johdosta.
Aina ajoneuvo ei kestä kohtaamista hidasteen kanssa. Soinisen mukaan Oulun kaupungille on tullut virallisia vahingonkorvausvaatimuksia kolme vuosina 2001-2007. Kaikista on tehty kielteinen päätös, koska kohteet ovat hyväksyttyjen katusuunnitelmien mukaisia eikä väylien kunnossapitovelvoitteita ole laiminlyöty.
"Nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin tien kunto, olosuhteet ja ajoneuvon kuorma edellyttävät", Soininen muistuttaa ja toteaa, ettei 30-40 km/h vauhdissa tavalliselle autolle pitäisi sattua hidasteessa mitään.
Vuosittain kymmeniä korvausvaatimuksia
Auton hajoaminen töyssyssä on kuitenkin mahdollista: vahinkovakuutusyhtiö Ifin korvauspäällikkö Matti Reini paljastaa, että hidasteen aiheuttamia korvausvaatimuksia tulee vuositasolla kymmeniä. Usein ajoneuvosta on mennyt etulevike -tai puskuri. Reini kuitenkin muistuttaa, että autoissa on erilaisia akselivälejä ja siksi toiset autot vahingoittuvat hidasteessa helpommin.
"Syynä auton vahingoittumiseen on yleensä ollut tietoinen ylinopeus tai sitten epähuomiossa ajetaan korokkeeseen liian kovaa", korvauspäällikkö kertoo.
Korvaussummat pyörivät muutamasta sadasta 1 000-2 000 euroon.
"Usein korvaus otetaan omasta vakuutuksesta, pienemmissä vaurioissa saatetaan pyytää tienpitäjää korvaamaan vahingot. Useimmiten koroke on kuitenkin ollut säännösten mukainen, eikä tienpitäjä ole ollut vastuussa", Reini selvittää.