Trampoliinihyppely kehittää roimasti lihasvoimaa ja koordinaatiokykyä. Kymmenen minuutin hyppelyn on arvioitu vastaavan puolen tunnin juoksulenkkiä. Trampoliinivoimistelu on vaihtoehto niille, joita telinevoimistelun muut osa-alueet eivät kiinnosta. Oulun naisvoimistelijoiden trampoliinijumppia vetävä Kristiina Kangas, 22, on itsekin entinen telinevoimistelija ja nykyinen näytösvoimistelija.
Kankaalle turvallisuus on ykkösasia, josta ei tingitä trampoliinijumppatunneilla. Alle kouluikäisille hän suosittelisi jotain muuta lajia alkuun, sillä pienillä koordinaatio ei ole tarpeeksi kehittynyt.
"Lapset tykkäävät hyppiä kaksi kerrallaan, koska se on hauskaa, mutta se on turvallisuusriski. Vanhemmat eivät välttämättä näe vaaraa, koska trampoliinit ovat vielä niin uusi juttu", Kangas varoittaa.
Trampoliinihyppely vahvistaa keskivartaloa: vatsaa, selkää ja kylkiä. Väärällä tekniikalla voi saada vahinkoa aikaan. "Jos hyppii selkä notkolla, selkä kipeytyy. Hypätessä pitää olla tietty perusjännitys: vatsa sisällä ja peppu alhaalla. Hyvä ryhti pitäisi säilyttää koko hypyn ajan. Kannattaa aloittaa varovasti", neuvoo Kangas.
Hyppyä voi tehostaa, kun ojentaa polvet ja nilkat ja ottaa kädet vartalon jatkeeksi sekä nostaa katseen ylöspäin.
Kerähypyssä nostetaan polvet eteen syliin, x-hypyssä hypätään ko. kirjaimen muotoon ja kierrehypyssä hypätään perusasennossa, mutta ilmalennon aikana kierretään vartaloa puoli kierrosta tai kokonainen kierros. Tehokas harjoitus on myös hyppy istumaan ja sieltä suoraan ylös seisomaan.