Helmikuu 2006 oli hämmentävää aikaa suomalaiselle curlingille. Minikokoisen lajin päälle rysähti sellainen julkisuus, josta suuremmatkin lajit pystyvät näkemään vain villejä unia.
Suomen läpi pyyhkäisi curlinghuuma, kun Markku Uusipaavalniemen johtama ryhmä kiipesi Torinon olympialaisissa finaaliin asti. Uusipaavalniemestä itsestään tuli erikoinen kulttihahmo Uusis, ja nettisivuille ilmestyi miehestä laadittuja sananlaskuja.
Kukapa olisi uskonut, että suomalainen kahvipöytäkeskustelija pystyi helmikuussa sujuvasti luettelemaan maajoukkueen kokoonpanon?
Nyt - kymmenen kuukautta jälkeen Torinon - Suomen joukkueet vierittävät kiveä EM-kisoissa. Onko curlingliitto pystynyt hyödyntämään lajin saamaa julkisuutta?
Uusipaavalniemi on bongattu julkisuudesta kiitettävän usein, viimeksi Linnan juhlista, mutta mitään maakuntamatkoja talsivaa Paavalia hänestä ei ole tullut. Lajin ykköslähettiläs ei ole julistanut curlingin ilosanomaa ympäri maata.
"Markku on ollut todella kiireinen. Hänellä on kuitenkin vaalikampanjansa ja kirjojen tekemiset oman työn ohella", Suomen curlingliiton puheenjohtaja Olli Rissanen vastaa.
Rissanen korostaa, että he ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä saamaansa näkyvyyteen.
"Mediajulkisuus on ollut kokonaisuudessaan positiivista ja riittävää."
Curling pani Torinon aikaan Yleisradion katsojalukuviisarit väräjämään miljoonan paremmalle puolelle. Ylellä on Baselissa toimittaja ja kameramies, mutta suoriin ottelulähetyksiin se ei ole halunnut ryhtyä. Tilanne oli sama myös huhtikuussa, kun Yhdysvalloissa järjestettiin MM-kisat.
"Olemme keskustelleet Ylen kanssa useamman vuoden ajan, mutta emme ole saaneet positiivista vastausta. He ovat vedonneet resursseihinsa", Rissanen selvittää.
"Voisin kuvitella, että lähetykset olisivat kiinnostaneet katsojia."
Määrät kasvussa
Curling on edelleen Suomessa pienten piirien pieni laji. Torinon jälkeen harrastajamäärät ovat pompanneet prosentuaalisesti moninkertaisiksi, mutta curlingin ollessa kyseessä se tarkoittaa noin sataa uutta lisenssipelaajaa.
"Olemme saaneet tässä välissä kolme uutta hallia ja kaksi muuta on aloittamassa."
"Liiton päätoimenkuva on hyödyntää maajoukkueen menestystä ja julkisuutta. Tavoitteena on saada ratoja tai halleja sellaisille paikkakunnille, jossa niitä ei ole. Paikkakunnilla, jossa harrastusmahdollisuus jo on, haluamme parantaa olosuhteita. Olemme hyvällä tiellä", Rissanen vakuuttaa.
Puheenjohtaja myöntää, että EM- ja MM-kisoista huolimatta lajilla on todellinen näyttöpaikka aina neljän vuoden välein olympialaisissa.
"Mitään muuta kilpailua ei voi verrata olympialaisiin. Se on ihan oma lukunsa. Näimme sen Salt Lake Cityssä pienessä mittakaavassa ja kunnolla Torinossa. Muistutan, että miesten lisäksi naisten joukkue kamppailee kärjen tuntumassa."
Maailman tuoreilla rankinglistoilla Suomi pyyhkii miehissä neljäntenä ja naisissa sijalta 13.
EM-kisat mahdollinen
Vierumäellä lakaistaan vuonna 2008 seniorien MM-mitaleista. Rissasen mukaan aikuisten MM-kisojen järjestäminen Suomessa ei ole tällä hetkellä todennäköistä.
"MM-kisat on niin iso juttu, että se vaatii jo erittäin isoja yhteistyökumppaneita. En usko, että meillä on lähivuosina sellaiseen resursseja."
Sen sijaan EM-kisojen kokoluokka olisi Suomen curlingliitolle sopivampi.
"EM-kisojen järjestäminen viiden kuuden vuoden kuluttua olisi realistinen ajatus. Siitä on jo ollut jonkin verran puhetta. En pysty nimeämään mitään tiettyä areenaa, mutta Helsinki on julkisuuden kannalta varmasti ideaali paikka", Rissanen näkee.