Tutut neuvot käsien pesemisestä kannattaa viimeistään nyt ottaa tosissaan. Käsien puhdistamisesta on tulossa yhä merkittävämpi ase taistelussa infektiotauteja vastaan.
"Antibioottien teho on heikkenemässä. Jos tehoa ei löydy tarpeeksi, ovat esimerkiksi virtsatietulehdusten kaltaiset tavalliset taudit vaarassa pitkittyä ja aiheuttaa pitkäaikaishaittoja. Meidän täytyy siis tulevaisuudessa pyrkiä yhä enemmän tautien ennaltaehkäisyyn", professori Pentti Huovinen Kansanterveyslaitokselta (KTL) arvioi.
Huovisen mukaan suomalaisen yhteiskunnan on otettava isoja harppauksia käsihygienian parantamiseksi. Vaikka tietoa käsien pesemisen tärkeydestä on, hyvän käsihygienian ylläpitäminen on käytännössä yhä vaikeaa. Käsienpesupaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
"Olemme silti selvästi paremmassa tilanteessa kuin vuosikymmeniä sitten, sillä rokotuksilla ja antibiooteilla on saatu pahimmat tartuttajat kuriin. Meillä ei enää juurikaan liiku turuilla ja toreilla ihmisiä, jotka kantavat jotain tappavaa tautia."
Yhden ihmisen hyvä käsihygienia ei yksinään tee ihmeitä, mutta vaikuttavuus tulee joukkovoimasta. Sillä on merkitystä koko kansan sairastavuuteen, jos kaikki pesevät käsiään.
Huovisen nyrkkisääntö on, että kädet pitäisi pestä 5-10 kertaa päivässä. Vettä ja saippuaa tarvitaan tietysti wc:ssä käynnin jälkeen ja ennen ruuanlaittoa, mutta myös heti kotiin tullessa. Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos joutuu tekemisiin sairaiden kanssa tai on itse sairas. "Hengitystieinfektiot ovat yksi suurimmista poissaolojen aiheuttajista suomalaisilla työpaikoilla. Hyvä käsihygienia on iso asia ihan kansantaloudellisestikin."
Sairaalan tapoja voisi matkia
Käsienpesupaikkojen puutetta voisivat Pentti Huovisen mukaan paikata alkoholipitoiset käsihuuhteet. Niiden käyttöä voitaisiin laajentaa sairaaloista esimerkiksi työpaikoille ja muihin paikkoihin, joissa ei ole vesipisteitä kovin taajaan.
Huovisen mukaan hygienian parantamiselle on tarvetta, koska Suomessa sairastutaan infektiotauteihin usein. Esimerkiksi lasten välikorvantulehdusten määrän arvellaan olevan kasvussa. Suomalaiset käyttävät peräti 2-2,5 miljoonaa antibioottikuuria vuodessa. Määrä on valtava, mutta eurooppalaisittain vain keskitasoa.
Nykyistä paremman käsihygienian tavoittelu on Huovisen mukaan tasapainoilua. Liika steriiliyskin on pahasta allergioiden kehittymisen näkökulmasta katsottuna. Tarvitsemme bakteereita - mutta hallitusti esimerkiksi ruoan mukana.
Ruokailuun yhä vesipisteen kautta
Suomalaislapset on kasvatettu kouluissa oikeaan käsienpesutekniikkaan jo vuosikymmeniä, ja nykyäänkin alaluokkalaiset marssivat ruokailuun pesualtaan kautta. Silti asiaa täytyy edelleen pitää pinnalla, Myllytullin koulun kouluterveydenhoitaja Sanna Sandström arvioi.
"Aina on parantamisen varaa. Kun oppilaita on nykykouluissa jo satoja, hyvän käsihygienian merkitys tautien torjunnassa korostuu."
Sitä, kuinka hyvin suomalaiset noudattavat koulussa saamiaan käsienpesuoppeja, ei ole tutkittu. "Amerikkalaistutkimuksen mukaan 60-90 prosenttia ihmisistä pesee kätensä wc:ssä käynnin jälkeen - naiset useammin kuin miehet. Tällaista tietoa tärkeämpää on mielestäni hankkia tietoa siitä, millä keinoilla voimme hygieniaa parantaa", Pentti Huovinen sanoo.