Ky­mi­joen ka­las­tus elpynyt

Kymijoen kalastuksella on eniten merkitystä joen alajuoksulla, josta saadaan meren tuntumassa parhaiten lohikaloja.

Kymijoen kalastuksella on eniten merkitystä joen alajuoksulla, josta saadaan meren tuntumassa parhaiten lohikaloja. Joesta nousevasta kokonaissaaliista lohikalojen osuus on kuitenkin vain viisi prosenttia, kerrotaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.

Runsaimmat saaliskalat ovat särki, lahna, hauki ja ahven. Merestä nousevia vaelluskaloja kuten lohi, meritaimen ja vaellussiika esiintyy pääasiassa vain Koivu- ja Korkeakosken alapuolisella Kotkan jokialueella.

Kalojen nousun ylemmäs jokeen estävät virtauksen säännöstely voimalaitosten tarpeisiin sekä huonosti toimivat kalatiet. Korkeakosken haarassa kaloille ei ole lainkaan kalatietä, ja ne jäävät umpikujaan voimalaitoksen alapuolelle ongittaviksi.

Kymijoen kalastus on pääosin vapakalastusta, ja kalastajien määrä vaihtelee alueittain. Paikallisten kalamiesten lisäksi alajuoksulla käy runsaasti harrastajakalastajia kaukaakin kokeilemassa lohestustaitojaan, kerrotaan ympäristökeskuksesta.

Ilmoita asiavirheestä