Kevään kylvötyöt pääsevät täyteen vauhtiin laajalla rintamalla näinä päivinä.
Viljan hinnan nousu maailmalla vaikuttaa myös suomalaisen viljelijän viljelysuunnitelmiin.
Kevättyöt pelloilla ovat pääsemässä täyteen vauhtiin Pohjois-Pohjanmaan korkeudella. Ensimmäiset viljelijät ehättivät suotuisimmille peltolohkoille viikko sitten, mutta viljelijöiden pääjoukko lähtee liikkeelle näinä päivinä. Edullisemman kasvun alueilla Etelä-Suomessa pelloilla on hääritty jo pari kolme viikkoa.
Monena vuonna pelloille on Pohjois-Pohjanmaallakin menty huhtikuussa, mutta näyttää siltä, että nyt töitä päästään tekemään laajemmalla rintamalla kuin aikaisemmin. Pellot alkavat olla kauttaaltaan siinä kunnossa, että niillä pystytään työskentelemään. Näin töiden aloitus on joitakin päiviä keskimääräistä aikaisemmassa.
Viljelijöiden vinkkelistä näkymät ovat hyvät. On tietysti muistettava, että sää viime kädessä ratkaisee, millainen sato korjataan. Sadon määrä ja laatu eivät yksin takaa tulosta. Myös monet muut tekijät vaikuttavat siihen, mitä viljelystä jää viljelijän käteen.
Viljan hinta maailmalla on noussut ennätyksellisen korkealle viime vuoden kadon jäljiltä. Etenkin Venäjällä sato oli surkea, ja se nosti viljan hinnan äkkiä ylös. Luonto kohteli maanviljelijöitä kaltoin myös monilla muilla alueilla eri puolilla maailmaa.
Viljan hinta ei kuitenkaan ole kiinni yksinomaan sadosta, vaan sitä ovat heilutelleet myös keinottelijat.
Hintojen nousu lupaa joka tapauksessa isompaa tiliä myös suomalaisviljelijälle. Hinnoilla on kuitenkin tapana ruokkia toisia hintoja ja sitä kautta syödä korotuksen tuomaa hyötyä.
Jos rehuviljan hinta nousee, aiheuttaa se kotieläintuotannolle lisää kustannuksia ja heikentää sen kannattavuutta.
Maatalous on osa maailmataloutta ja maailmanmarkkinahinnoilla on heijastuksensa Suomeen. Hinnat vaikuttavat osaltaan siihen, mitä viljellään ja missä laajuudessa.
Vuosi sitten viljelijöitä toppuuteltiin, etteivät he olisi viljelleet liikkaa ja sitä kautta syöneet oman toimintansa edellytyksiä. Ylituotanto kun johtaa siihen, että viljaa saatetaan joutua myymään alle tuotantokustannusten. Jokainen tietää, mihin se johtaa. Tämän vuoksi peltoja kehotettiin jopa jättämään kesannolle.
Nyt ääni kellossa on toinen. Kukaan ei puhu kesannolle jättämisestä. Päinvastoin.
Tämän myötä on odotettavissa, että peltoala käytetään hyväksi. Maahan pannaan aikaisempaa enemmän vehnää ja kauraa, jotka ovat hyvissä hinnoissa.
Mahdollisesti viljellään myös öljykasveja, vaikka viime kesän epäonnistumiset hillinnevät hieman niihin liittyvää kiinnostusta.
Viljamarkkinoiden arvioidaan jatkuvan levottomina. Todennäköisenä pidetään sitä, että hinnat suosivat viljelijöitä.
Pitkän talven ja lyhyen kasvukauden vuoksi Suomi ei ole maailman vilja-aittoja, joten täkäläiset sadot ja kadot eivät heiluttele maailmanmarkkinoita suuntaan tai toiseen.
Alueellisesti viljelyllä on kuitenkin tärkeä merkitys. Se on erityisen suuri Pohjois-Pohjanmaalla, joka tunnetaan koko maan mitassa merkittävänä maidon- ja lihantuotantoalueena.