Suunnitelmat metsänkylvön pohjoisrajan poistamisesta jäävät myös kuluvan talven käpysavotan jälkeen haaveeksi, sillä saalis varsinkin juuri Lapin pohjoisosista jää laihaksi.
Männynsiementä saadaan alueen tarpeisiin niin niukasti, ettei tavaraa edelleenkään riitä kylvöihin rajana olevan Muonio-Levi-Sallan Kelloselkä -linjan pohjoispuolelle.
Pohjoisimmassa osassa metsäistä Lappia viljely on suoritettu siemenpulan vuoksi luontaisen uudistamisen ja erityisten minitaimien avulla, mikä on kylvöä kalliimpi menetelmä.
Metsähallituksen Pohjois-Suomen keräystavoitetta tarkistettiin männynkäpyjen osalta pariin otteeseen, mutta viimeinenkin lukema, miljoona litraa, jää etäiseksi. Metsätalousinsinööri Timo Ari laskee, että karistukseen päätyy vain 300 000-400 000 litraa.
Pulaa myös kuusensiemenestä
Muonion, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Sallan pohjoisosien sekä Ylä-Lapin lisäksi pula-alueena pysyy edelleen myös Suomussalmi. Vajaus on siementen varmuusvarastointia ajatellen yhteensä noin 1,5 miljoonan litran luokkaa.
Pääosassa aluetta käpysavotta on vihelletty poikki, mutta Itä-Lapissa kelit ovat olleet viime aikoina yöpakkasineen sikäli viileitä, etteivät käpysuomut ole vielä rakoilleet. Yleisökeräystä voidaan siten jatkaa alkavalla viikolla.
Joiden alueiden osalta Metsähallituksen varastoissa on männynsiementä jopa yli 20 vuoden tarpeisiin. Esimerkiksi Rovaniemen seudulta käpyjä saatiin jo talven 2003-2004 kampanjalla niin viljalti, ettei keräystarpeita sieltä nyt ole.
Pohjoisimpien kuntien tyhjenevien männynsiemenlaarien ohella, laarien pohjat alkavat pilkottaa kuusensiemenen osalta yleisemmin. Kun siemenkeskuksen tavoitteena on pitää kuusensiemeniä noin kymmenen vuoden tarpeisiin, niitä on nyt taimitarhakäyttöön keskimäärin vain muutamaksi vuodeksi, Ari arvioi.
Kuusenkäpyjä saatiin talteen lähinnä metsurikeräyksen kautta runsaat 60 000 litraa. Eniten niitä kertyi Kittilän ja Sodankylän eteläosista.
Savotta jatkunee syksyllä
Varastojen täydentämisen kannalta tilanne näyttää kuitenkin valoisalta, sillä männyllä on pikkukäpyjä viime vuotta selvästi enemmän ja kuusen kukka-aiheiden perusteella myös sille povataan kesäksi vähintään kohtalaista käpysatoa.
Jos alkukesästä muodostuu lämmin ja siementen tuleentuminen onnistuu hyvin, molempia käpyjä päästäneen keräämään taas syksyllä. "Ohjeistusta on tarkoitus muuttaa niin, että yleiskeräys voidaan järjestää myös kuusenkäpyjen osalta", Ari kertoo.
Rahasta savotan järjestäminen ei ole kiinni, sillä tämän vuoden tavoitteiden jäätyä toteutumatta, varoja tarkoitukseen on edelleen reilut kolme miljoonaa euroa.
Metsähallitus pyrkii saamaan summan käytettäväksi myös ensi vuodelle.
Metsähallituksen organisoiman keräyksen rinnalla metsänhoitoyhdistykset ovat ostaneet käpyjä myös Siemen-Tapiolle, muun muassa Kuusamosta ja Kainuun kunnista.
Jotta siementilanteesta ja keräystarpeista saataisiin Pohjois-Suomen osalta entistä selkeämpi käsitys, Metsähallitus ja Tapio suunnittelevat istuvansa kesän korvalla saman pöydän ääreen kokonaisuutta selvittämään.
"Kummankin etuhan on tietää, mitä varastoista kaiken kaikkiaan löytyy", metsätalousinsinööri Timo Ari sanoo.