Metsähallitus kokeilee Lapissa uutta metsänuudistamistapaa, joka yhdistää kylvön ja istuttamisen hyvät puolet sekä helpottaa Lapin siemenpulaa.
Ruotsalaisen Anders Landströmin kehittämässä menetelmässä siemenet istutetaan maahan pienissä turvekiekoissa.
"Istutettavaan turvekiekkoon pannaan vain yksi männynsiemen, joten siemenen täytyy olla huippulaatuista, itävyydeltään yli 90 prosentin luokkaa. Kylvökiekon avulla puuntaimet tavallaan kasvatetaan taimitarhojen sijasta metsässä", metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen Kemijärveltä kertoo.
Halkaisijaltaan muutaman sentin levyinen turvekiekko istutetaan maahan pyöräytettyyn matalaan kuoppaan.
Juhannuksen alla Sodankylän Lintuselässä tehdyissä ensimmäisissä kokeissa metsurit Timo Törmänen ja KariLintula istuttivat kiekkoja muokkaamattomaan maahan. Toinen koealue tehdään Lokkaan, missä kylvökiekot istutetaan muokatulle metsäalueelle.
"Jos Lintuselän kokeilu onnistuu, niin siitä voi olla suuri apu metsätalouden ja porotalouden ristiriitojen sovittelussa. Perinteisesti metsänuudistamisessa joudutaan muokkaamaan metsää, mistä poromiehet eivät tykkää", Lipponen kertoo.
Olli Lipponen kävi alkukesällä tutustumassa Ruotsissa kylvökiekoista saatuihin kokemuksiin. Hän kiinnostui uudesta menetelmästä, sillä Metsähallituksen Itä-Lapin alueella ei ole vuosikausiin saatu riittävästi männynsiementä.
"Siementä on ollut niin vähän, ettei konekylvöä voida tehdä, vaikka olosuhteet olisivat kuinka edulliset. Kaikki siemen menee taimitarhoille taimien kasvatusta varten. Siemenpulan vuoksi Pohjois-Lapissa joudutaan vuosittain istuttamaan miljoonia taimia alueille, jotka sopisivat mainiosti halvemman uudistamismenetelmän, konekylvön kohteiksi", Lipponen kertoo.
Landströmin menetelmässä siemenen menekki on alle kymmenesosa konekylvöön verrattuna.
Metsänuudistaminen kylvökiekoilla on myös oleellisesti taimenistuttamista edullisempaa, koska kiekkoja voidaan istuttaa päivässä lähes kolminkertainen määrä taimiin verrattuna. Kiekkojen tuotanto on lisäksi halvempaa kuin taimien kasvatus.
Kustannussäästöt ovat toistaiseksi arvailua, kun kiekkojen valmistus ei ole vielä teollisessa mittakaavassa.
"Oletus kaiketi on, että jos kiekkojen teollinen valmistus pääsee alkuun, niin se on vain noin 40-60 prosenttia taimien hinnasta. Huomattavaa säästöä syntyy kiekkojen istuttamisessa, joka on taimi-istutukseen verrattuna paljon nopeampaa. Myös logistiikka on vaivatonta, sillä kiekot voi kuskata suoraan istutuspaikoille."
Lipposen arvion mukaan kiekkojen istuttamisen koneellistaminen on paljon yksinkertaisempaa kuin taimien.
"Ensi alkuun ei tarvitse kehittää kuin putki, johon mahtuu puolensataa turvekiekkoa. Jo sen avulla pystytään istuttamaan 7 000-10 000 kiekkoa päivässä, kun taimia samassa ajassa istutetaan noin 1 500-2 000 kappaletta."
"Jos tulokset ovat hyviä, niin varmaankin jo ensi keväänä kokeilua laajennetaan muutamien hehtaarien alueelle. Ainakin vielä olo on toiveikas. Tästä voisi pitkästä aikaa syntyä jotakin todella uutta metsän uudistamiseen", Lipponen arvioi.