Kuopio Kolme ihmistä loukkaantui lievästi, kun kylpylähotelli Rauhalahden uuden kylpyläosaston sisäkatto romahti Kuopiossa torstaiaamuna. Syynä oli ilmeisesti materiaalivirhe: kattolevyjä kannattavat teräslangat olivat syöpyneet poikki.
Yhteensä 3,6 tonnin kattolevyt putosivat kuntouintialtaan päälle 260 neliön alalta. Uimassa oli kolme ihmistä. Lounaissuomalainen pariskunta selvisi ensiavulla paikan päällä, mutta pohjoissuomalainen nainen vietiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Hän pääsi pian pois.
Loukkaantuneiden vammat jäivät vähäisiksi. He kuuluivat Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton ryhmään, joka oli kylpylässä kuntoremontissa. Toistakymmentä ryhmän jäsentä oli juuri menossa allasosastolle aikataulustaan myöhässä romahduksen tapahtuessa.
Pohjois-Savon hätäkeskus sai tiedon onnettomuudesta kello 8.55. Palokunta ehti paikalle neljässä minuutissa. Paikan päällä näytti pahalta, sillä kattolevyt peittivät 23x15 metrin altaan lähes kokonaan.
"Kyseessä on 5-6 metrin korkeuteen laskettu välikatto, ei siis kantava rakenne. Sen kiinnitykset pettivät osaston pohjoispäästä ja rakennelma lähti tulemaan nauhamaisesti alas", kertoi valmiuspäällikkö Antti Korhonen Pohjois-Savon hätäkeskuksesta.
Lankojen piti olla
haponkestäviä
Materiaalivirhe turman syynä tuli ilmeiseksi heti, kun kattorakenteita päästiin tarkastelemaan. Sitä mieltä oli muun muassa laajennustyön pääurakoitsijan Lujatalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo.
Kylpylän laajennusosa on vain 2,5 vuoden ikäinen. Siinä ajassa monet nelimilliset teräslangat olivat syöpyneet puhki.
"Langat oli tilattu haponkestävinä. Nyt Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT selvittää, olivatko ne sitä, sanoi kattorakennusurakasta vastanneen Inlook Oy:n osastopäällikkö Yrjö Puukko.
Langat kannattivat sementtipuulastulevystä tehtyjä laattoja, jotka painavat 14 kiloa neliöltä. Puukko ei vielä torstaina tiennyt, mistä yhtiö oli hankkinut langat.
Kuopion poliisi tutkii tapauksen syytä. Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Esko Värttiö saapui myös torstaina Kuopioon tekemään paikkatutkimusta. Hän selvittää, täyttääkö tapaus suuronnettomuuden vaaratilanteen tunnusmerkistön.
Hotellinjohtaja Pekka Sammatti ei vielä lähtenyt arvioimaan rahallisia vahinkoja. Toiminnalle koituu hankaluuksia, koska yksi allasosasto on kiinni. Korjaustyö saataneen valmiiksi varsin nopeasti.
Kylpylöiden rakenteita
säätelevät yleisohjeet
Kylpylöiden ja niiden kosteustilojen rakentamista säätelevät ainoastaan yleiset talonrakennusohjeet. Ympäristöministeriön rakennusosastolta kerrotaan, ettei rakentamismääräyksissä sanota yleisistä kosteustiloista, kuten uimahalleista tai kylpylöistä, erikseen mitään.
Opetusministeriö on julkaissut lähinnä kunnallisia uimahalleja varten oppaita siitä, miten ne tulisi rakentaa. Ministeriöstä kuitenkin kommentoidaan, että kylpylät ovat niin sanottua harmaata aluetta, johon ministeriö ei voi puuttua.
Yli-insinööri Anja Nylund ympäristöministeriöstä on huolissaan siitä, että välikattoja on viime vuosina tullut alas tavallista enemmän. Hänen mukaansa rakentamissäädöksiin kaivattaisiinkin jonkinlaista remonttia, jotta huolimattomasta rakentamissuunnittelusta, rakennusvaiheessa tapahtuneista virheistä ja materiaalien pettämisistä päästäisiin eroon.
"Tässä kylpylän tapauksessahan rakenteet olivat lähes uusia, mutta tilat olivat kosteustiloja. Aikaisemmissa onnettomuuksissa syynä on monesti ollut kyse tavallisten tilojen ja niiden välikattojen väärästä kuormituksesta", Nylund sanoo.
Kummassakaan ministeriössä ei ole tilastoitua tietoa siitä, miten kylpylöiden kosteustilat ja välikaton rakenteet on yleensä suunniteltu. Nylundin mukaan kunnan rakennusvirasto myöntää kylpylöille rakennusluvat, mutta mikään ulkopuolinen taho ei tarkasta tehtyä rakennusjälkeä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa siitä, että rakennus on turvallinen.
Kunnan rakennustarkastaja valvoo ainoastaan sitä, että rakentajina toimivat alan ammattilaiset. Valvonta rajoittuu lähinnä yhteiseen urakan aloituskokoukseen.