Kaudelle 1979-1980 miesten hiihtomaajoukkueeseen tuli kolme Karia: Härkönen, Ristanen ja Väänänen. Jotta kaverukset olisi erotettu toisistaan, nuorimmaista Kari Härköstä alettiin kutsua junioriksi.
Viisi vuotta maajoukkueeseen tulonsa jälkeen Ristijärven vaaramaisemissa Kainuussa hiihto-oppinsa saanut Kari Härkönen kypsyi maailmanmestariksi. Härköstä juhlittiin 15 kilometrin kultamitalihiihtäjänä tasan 20 vuotta sitten Itävallan Seefeldissä.
Saavutus maistui makealta, sillä edellisestä Kalevi Oikaraisen voittamasta mieshiihdon MM-kullasta oli kulunut 15 vuotta.
Mestaruuden taustalla on monta tekijää, jotka kasvattivat Härkösestä mestarin 25-vuotiaana. Maastohiihto koki yhden suurimmista murroksistaan keväällä 1984, jolloin huippuhiihtäjät alkoivat hiihtää kilpaa luistelupotkuin ilman pitovoiteita. Tämä tapahtui Kiirunan kansainvälisissä talvikisoissa.
"Kari Härkönen oli kylmiltään maailman paras luisteluhiihtäjä. Hän oli hirmu notkea ja hapenotoltaan aivan huippua. Karilla oli jumalaton kone", arvioi Juha Mieto, joka oli leireillä ja kilpailumatkoilla aina Härkösen kämppäkaveri.
Mieto taisi olla ensimmäisiä, joka alkoi kutsua Härköstä junioriksi. Maaseudun miehinä kaveruksilla synkkasi hyvin yhteen.
Seefeldissä hiihdettiin alusta alkaen ilman pitovoiteita luistelemalla. Nykyajan luisteluhiihto on kuitenkin aivan eri laji kuin 20 vuotta sitten: muun muassa sukset, voitelu ja radat ovat toista luokkaa.
"Luisteluhiihdon yleistymisestä oli minulle hyvin suuri hyöty. Kukaan sitä ei oikein hyvin hallinnut, mutta minä omaksuin uuden tyylin suhteellisen nopeasti", Härkönen myöntää.
Yksi tärkeä tekijä oli myös Seefeldin kisojen poikkeuksellinen ajankohta. Yleensä pohjoismaisten lajien MM-kilpailut hiihdetään helmikuun toisella puoliskolla, mutta Seefeldin turistikeskus halusi kisat tammikuuksi, koska hotellit oli helmikuulle myyty kanta-asiakkaille.
"Olin aina parhaassa vedossani alkutalvesta, joten MM-kisat tammikuussa sopi minulle kuin nenä päähän."
Viestipaikan menetys
kasvatti sisua
Urheilija saa monta kertaa uutta virtaa kolhosta kohtelusta ja epäonnistumisista. Härkönen kuuluu tähän joukkoon.
Kari Härkönen hiihti 1984 Sarajevon olympiakisoissa 15 km:llä sijaluvulle 14. Härkönen oletti, että se riittää näytöksi viestijoukkueeseen, joka kamppaili olympiapronssin. Paikan saikin Kari Ristanen. Muut hiihtäjä olivat Juha Mieto, Harri Kirvesniemi ja Aki Karvonen.
"Se oli kova pettymys. Ei siitä sieluun haavaa jäänyt, mutta kyllä asia kaiveli ja siitä sain lisäpotkua harjoitteluun Seefeldiä varten."
Sarajevon viestissä kävi niin, että Ristanen epäonnistui pahasti avausosuudella ja sai haukut Juha Miedolta, joka kannatti Härköstä joukkueeseen. Mieto pyyteli kisan jälkeen Ristaselta anteeksi, kun oli ensin rauhoittunut.
"Kun kolhittu huippuyksilö ottaa sisällänsä asiat oikealla tavalla, siitä syntyy positiivinen lataus ja Härkönen teki juuri näin", Mieto pohtii.
Kaatuminen
lisäsi tuskaa
Maastohiihdon silloinen päävalmentaja Immo Kuutsa vastusti luisteluhiihdon tuloa, mutta suomalaiset kuitenkin sitä koko ajan harjoittelivat. Seefeldin ohjelmassa oli ensimmäisenä lajina 30 kilometriä. 20 kilometrin kohdalla Suomella oli kolmoisjohto: Kirvesniemi, Härkönen, Karvonen.
Loppukilometreillä Ruotsin Gunde Svan ja Norjan Ove Aunli runttasivat suomalaisten edelle. Härkönen oli palkintosijalla vielä laskettaessa maalialueelle.
"Kun tultiin metsästä aukealle pellolle, menetin tasapainon ja menin rähmälleni. Mitalin menetys harmitti vietävästi. Ensin ajattelin, että miten motivoin itseni pikamatkalle, mutta sitten tuli jonkinlainen vimma näyttää."
Seefeldin MM-hiihtojen 15 kmilometrin latu oli raskas. Lähelle 10 kilometriä maasto on nousuvoittoista, vasta loppukilometreillä oli helpompia osuuksia. Rata sopi kovan hapenottokyvyn omaavalle Härköselle, jonka voitto ei ollut oikeastaan missään vaiheessa uhattuna.
"Olin mäennousijatyyppi. Tasamaat koin vastenmielisiksi. Siinä oli yksi syy, että en innostunut jatkamaan uraani Lahden MM-hiihtoihin 1989, vaan lopetin keväällä 1988."
Seefeldin kisat olivat menestys Härköselle, vaikka mitalisaalis jäikin yhteen kultamitaliin. 30 kilkometrillä hän oli viides ja 50 kilometrillä neljäs. Viestijoukkuekaan ei yltänyt mitaleille.
Kari Härkönen valmistui 1992 metsänhoitajaksi. Hän löysi töitä Helsingistä ja työskentelee siellä metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa.
Härkösella on vaimo ja kaksi poikaa, 8- ja 11-vuotiaat. Härkönen pitää itsensä hyvässä kunnossa kuntoilemalla, hiihtämällä ja salibandya pelaamalla.
