Ylivieskalainen Esa Korte halusi rakentaa lihakarjalleen kylmäpihaton puusta, koska puu on materiaalina lämmin mullikan kylkeä vasten. Myös ulkonäkö ja kustannukset painoivat ratkaisussa.
"Kun kylmäpihatossa muuten on kylmää, eläimille on mukavampi, että materiaali on lämmintä puuta. Betoniharkko tai peltiseinä olisi kovin kylmän tuntuinen", Esa Korte sanoo.
Kylmäpihatto on nimensä mukaisesti eristämätön, kylmä oleskelutila eläimille. Kortteen tilalla ruokinta tapahtuu kuitenkin navetan vanhassa lämpimässä osassa.
"Ei tarvitse rakentaa lämmitettyä juomavesijärjestelmää, kun eläimet pääsevät juomaan ja syömään lämpimään."
Puurakenteiden eduksi hän laskee myös helpon korjattavuuden. "Eläimet ovat sellaisia, että ne välillä ryskäävät ja rikkovat paikkoja. Puuseinää on helppo korjata."
Korte rakensi pihaton puuelementeistä. Kustannuksiltaan hän kertoo puun olevan kovastikin kilpailukykyinen. Betoniharkoista vastaava rakennus olisi tullut hieman kalliimmaksi.
"Kappaletavarasta näin suurta rakennusta ei kannattanut rakentaa, koska olisin joutunut palkkaamaan kirvesmiehiä töihin. Oli kätevämpää ottaa elementit." Laajennuksen myötä Kortteen karja kasvaa 40:stä 120 eläimeen.
Esa Korte ajatteli materiaalivalinnassaan myös myös maaseudun miljöötä. Hän halusi välttää betonirakentamista, koska betonia on pakko käyttää maatilan muussa rakentamisessa.
"Kiristyvät ympäristömääräykset pakottavat käyttämään betonia esimerkiksi lantasäiliöissä", hän mainitsee.