Oulun "pankkiiriklubin" viimeiseltä aktiivijäseneltä, varatuomari Viljo Kylmäseltä saa turhaan kysellä hauskaa juttua jo yli kolme vuosikymmentä jatkuneelta pankinjohtajauralta.
"Olisihan niitä tietysti", tyytyy uraansa jo viidennessä "pankissa" jatkava Sampo Pankin Oulun yrityskonttorin johtaja.
Taseella mitattuna kohtalaisen kokoisen paikallispankin suuruista Oulun yrityspankkia johtava Kylmänen täytti hiljattain 60 vuotta, mutta aikoo vielä vuosia tehdä rahoituspäätöksiä Oulun seudun yritysten tarpeisiin.
Pankkiiriklubi hengittää näin viimeisen jäsenensä varassa. Kokoukset alkoivat harveta viimeistään silloin, kun pitkäaikainen työtoveri Kalle Turtinen jäi eläkkeelle samaisen pankin Oulun konttorin johdosta. Kun klubista irrottautui myös naapuripankin toimitusjohtaja Paavo Saari, ei kokousten pitoa ole enää tarvinnut edes miettiä.
Pankkiuransa Viljo Kylmänen aloitti 1972 silloisen Postisäästöpankin Oulun konttorin apulaisjohtajana.
Kahdeksan vuotta myöhemmin hänestä tuli Postipankin pankinjohtaja.
Kylmänen ehti palvella vielä Leoniaa ja SampoLeoniaa, ennenkuin hänestä tuli Sampo Pankin Oulun yrityskonttorin johtaja. Suomalaisen pankkialan historiaa Kylmänen sivuaa mukavasti siinäkin, että hän työskentelee Sampo Pankissa samaisessa talossa, jonka aikanaan Säästöpankki Sampo rakensi Oulun ydinkeskustaan.
Finanssitavaratalo
jäi lyhytikäiseksi
Oman jälkensä Viljo Kylmäsen pankinjohtajauraan on jättänyt lyhyehkö vaihe, kun Sampoa oltiin rakentamassa finassitavarataloksi. Suunnitelman ydin oli, että pankki- ja vakuutuspalvelut paketoidaan yhteen, niinpä Kylmänenkin ehti johtaa kuuden kuukauden ajan Sampo Pankin Oulun yrityskonttoria ja vakuutusyhtiö Sammon Oulun konttoria.
Kernaastihan ne tällaiset palvelut saavat sijaita vaikka samassa talossa, mutta mielellään omien, erikseen johdettujen organisaatioiden tuottamina. Siihenhän sitä meilläkin heti palattiin, kun Björn Wahlroosista tuli pääjohtaja, Kylmänen muistuttaa.
Kentän kokemusten mukaan päätös oli aivan oikea: "Ei se asiakaspalvelun näkökulmasta vienyt eteenpäin. Asiakkaat halusivat edelleen puhua pankkiasioista ja vakuutusasioista eri henkilöiden kanssa. Jatkuessaan kytky olisi vahingoittanut asiakassuhteiden hoitoa."
Säännöstely takasi
varman tuloksen
Viljo Kylmäsen jo yli 30-vuotinen ura on täynnänsä juuri pankkialan tapahtumia ja muutoksia. Yksi mieleenpainuvimmista niistä kosketti koko pankkialaa, kun säästöpankkiryhmä pilkottiin, ja Säästöpankki Suomi palasteltiin muille pankeille syksyllä 1993.
Sammon Oulun yrityskonttorille järjestely toi asiakkaiksi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Omasta takaa konttorilla oli oikeastaan vain isompia yritysasiakkaita.
Pilkkomisesta vahvaan kasvuun lähtenyt konttorin koko ja 1990-luvulla voimakkaasti lisääntynyt pankkien välinen kilpailu teettää töitä täysin toiseen malliin kuin ennen.
Taisihan se olla niin, etteivät pankinjohtajat säännöstelyn aikana todellista työpäivää kertaakaan tainneet edes nähdäkään, Kylmänen naurahtaa.
Kun Suomen Pankki vahvisti korot, korkokate muodostui aina reiluksi ja jauhoi pankeille tulosta, päätettäväksi jäi oikeastaan vain ketä asiakkaiksi haluttiin ja kenelle lainoja myönnettiin.
Tilanne on tänä päivänä täysin toinen. Vaikka marginaalit ovat ohuet, asiakkaat vain kilpailuttavat pankkeja keskenään. Se tietää töitä, mutta pitää myös virkeänä, Kylmänen arvioi.
Kisa asiakkaista katkaisemassa perinteet
Asiakashankinta ja asiakaspalvelu sekä pankkien välinen veriseksikin arvioitu kilpailu lienevät osaltaan syitä, miksi oululaisen pankkiiriklubin perinteet ovat viimeistään katkeamassa.
"Ennen kokoonnuttiin tosiaan vähintäin kerran vuodessa. Tapaamisissa juteltiin niitä näitä, mutta puhuttiin varsin vapaasti myös työasioista aina paikallista markkinatilannetta myöten", Kylmänen muistaa.
Markkinoita ei tietenkään näissä tapaamisissa pystytty jakamaan, mutta kyllä niissä taidettiin keskustella erilaisten pankkien tuottamien palvelujen kohtuullisesta hinnoittelusta, hän muistaa.
Tavoitteena uusi
lovi pöydän kulmaan
Edelleen Kylmänen tietysti tapailee vanhoja tuttuja. Oulun Osuuspankista yrityslakimieheksi ryhtyneen Hannu Korhosen kanssa asioita puidaan kalareissuilla ja Suomen Yhdyspankin entisen Pohjois-Suomen aluejohtaja Reijo Ohisen kanssa golfkentällä.
Työasioista puhutaan edelleen vapaahetkinäkin, mutta kyllä jutustelu tahtoo väkisin keskittyä kalastuksen ympärille. Viljo Kylmäsen tuntevat tietävät, että hän tavoittelee tosissaan ensimmäisen esimiehensä Kalle Turtisen Tenon ennätystä, 24 kiloa ja 128 senttiä. Suunnilleen kahdeksan kiloa lisää ja hän pääsisi loveamaan merkkinsä työpöydän reunassa Turtisen merkin edelle.
Seuraava mahdollisuus Kylmäsellä on parin viikon päästä Kuolan Pana-joella.