Colorado Springs Yhdysvaltain ilmavalvonta joutui syyskuun 11. 2001 perusteelliseen remonttiin. Yksi sen keskeisiä toimipaikkoja, Coloradossa sijaitsevaan Cheyenne-vuoreen louhittu valtava atomipommin kestävä USA:n ja Kanadan yhteinen ohjus- ja ilmavalvontakeskus sai uuden tehtävän sen tarkkaillessa nyt myös kaikkea Pohjois-Amerikan sisällä tapahtuvaa lentoliikennettä.
Cheyenne-vuori voisi olla mikä tahansa keskikokoinen vuori tuhansien Kalliovuorten huippujen joukossa. Mutta se ei ole. Yhdysvaltain armeija varautui 1950-luvulla Neuvostoliiton mahdolliseen ydinhyökkäykseen suunnittelemalla atomipommin kestävän ilmavalvonta- ja komentokeskuksen. Intiaaneilta nimensä saanut Cheyenne-vuori löydettiin sopivimmaksi paikaksi keskukselle. Se sijaitsi seismisesti rauhallisella alueella ja vuoren juurella leviävässä Colorado Springsin kaupungissa oli jo ennestään suuria varuskuntia.
Käyttöön 1966
Keskus otettiin käyttöön vuonna 1966. Yhteensä 1,8 hehtaarin laajuiseen luolastoon on rakennettu viistoista kolmikerroksista rakennusta, jotka seisovat irrallaan luolien seinistä. Ydiniskun tärähdysten vaimentamiseksi rakennukset on sijoitettu yhteensä 1300 jättimäisen teräsjousen varaan. Holveihin johtavat ovet painavat 25 tonnia ja ne on suunniteltu kestämään jopa viiden megatonnin ydinisku.
Luolissa on erilliset generaattorit sähköntuotantoon ja keskuksen juomavesivarastot ovat niin suuret, että huoltotöiden yhteydessä sotilaat liikkuvat niillä veneellä. Vuoren uumenissa työskentelee jatkuvasti yli viisisataa ihmistä. Maanalaisessa rakennuskompleksissa on muun muassa oma ravintola, ruokakauppa ja kappeli.
Uusi tehtävä
Neuvostoliiton kadottua maailmankartalta Cheyenne-vuoressa toimiva North American Air Defence Command, NORAD ja sen yhteydessä toimivat muut armeijan organisaatiot seuraavat edelleen ohjusuhkia, mutta toiseksi keskeiseksi tehtäväksi on tullut lentoliikenteen valvominen.
Vielä ennen syyskuuta 2001 lentoliikenteen valvonta rajoittui Yhdysvaltain ja Kanadan ilmatilaan saapuvien lentokoneiden tunnistamiseen. Terrori-iskut laajensivat valvontatehtävän kaikkialle omaan ilmatilaan.
"Kun katselimme televisiosta, kuinka lentokoneet iskeytyivät World Trade Centerin seiniin New Yorkissa, tässä huoneessa vallitsi epätodellinen tunnelma", muistaa ilmavoimien everstiluutnantti William Glower lentovalvontahuoneessa.
"Joku yritti jatkaa töitään, joku raivosi. Sinä päivänä heräsimme uuteen todellisuuteen", hän jatkaa.
"Koko järjestelmä piti rakentaa uudestaan estämään uudet ilmahyökkäykset Yhdysvaltain rajojen sisältä. Nyt valvomme jokaista lentokonetta, joka lentää ilmatilassamme. Jokainen poikkeaminen lentosuunnitelmasta tai yhteyden katkeaminen koneeseen aiheuttaa tilanteen tarkistuksen ja lähettää pahimmassa tapauksessa ilmavoimien koneet taivaalle", hän jatkaa.
"Kukaan ei halua enää nähdä saman tapahtuvan kuin puolitoista vuotta sitten."
Uhkana P-korea
Vaikka lentoliikenteen valvonta on saanut Yhdysvaltain puolustuksessa aivan uuden painoarvon, Cheyenne-vuoressa valvotaan edelleen 24 tuntia vuorokaudessa ohjushyökkäysten varalta. Neuvostoliiton asemesta uhkia simuloidaan nyt kuitenkin käyttämällä hyökkääjänä Pohjois-Koreaa.
NORAD:in ohjusvalvontakeskus, Command Center, on epätodellisen pieni huone, joka etäisesti muistuttaa War Games elokuvan komentokeskusta. Hollywood on säännöllisesti kuvannut maanalaisia sotilaskeskuksia paljon todellisuutta suuremmiksi.
"Keskeinen tehtävämme on valvoa ja seurata kaikkia Pohjois-Amerikkaan kohdistuvia uhkia joista ohjusiskut ovat edelleen yksi keskeisiä", tiivistää kanadalainen prikaatikenraali Jim Hunter.
NORAD palvelee sekä Yhdysvaltoja että Kanadaa ja siksi siellä on yhtä lailla kanadalaisia kuin amerikkalaisiakin sotilaita. -Yhteistyö on täysin saumatonta ja esimerkiksi syyskuun 11. 2001 Command Center oli kanadalaisjohdossa.
"Ohjusuhka aiheuttaa viime kädessä sekä Yhdysvaltain presidentin että Kanadan pääministerin hälyttämisen", Hunter tiivistää NORAD:in toiminnan ytimen. "Kaikkeen tähän on pahimmassa tapauksessa vain muutama minuutti aikaa."
Kaksi vaihetta
Kenraali Hunter kuvaa valvonnan aina vähintään kaksivaiheiseksi, jokainen hälytys on vahvistettava.
"Lämpösäteilyn havaitseva DSP-satelliittijärjestelmä näkee jokaisen ohjuksen laukaisun maailmassa", Hunter kertoo.
"Ja ohjukset kyetään myös tunnistamaan."
Ennen kuin uhasta tehdään hälytys, se vahvistetaan myös tutkahavaintojen kautta. Yhdysvalloilla ja sen liittolaisilla on DSP-satelliittijärjestelmän lisäksi maailmanlaajuinen ohjusvalvontaan rakennettu AFB-tutkaverkko.
"Kun olemme saaneet satelliittihavaintojen lisäksi tutkavahvistuksen, joudumme päättämään teemmekö hälytyksen."
On kuvaavaa meneillään olevalle maailmantilanteelle että kenraali Hunterin esittämässä ohjusiskusimulaatiossa Alaskaan tähdätyn ohjuksen ampuu Pohjois-Korea.
"Täällä vierailevat alaskalaiset ovat nyt hieman harmissaan maalina olosta."
Cheyenne-vuori on erinomainen esimerkki varautumisesta sellaisen pahimpaan, mitä kukaan ei haluaisi todistaa.
"Nämä ovet on suljettu vain kerran", kertoo majuri Dave Johnson seistessään yhden jättiläismäisen ovijärkäleen edessä.
"Se tapahtui syyskuun yhdentenätoista 2001 jolloin ne olivat kiinni kolme ja puoli tuntia. Muuten niitä ei ole koskaan tarvinnut käyttää.
"Mutta pahimmassa tapauksessa Cheyenne-vuori voidaan sulkea vaikka kuukaudeksi."