Syksyn ensimmäiset pakkaset palelevat eniten, silloin alkaa kylmään totutteleminen. Tutkimustiedon mukaan tällianen sopeutuminen ottaa aikaa parisen viikkoa.
"Aika nopeasti sitä talvikeleihin tottuu, suurin ongelma on se, ettei aina osaa pukeutua oikein kun säät vaihtelevat niin nopeasti", sanoo oululainen Janne Vahtola.
28-vuotias Vahtola veikkaa, että me suomalaiset olemme sopeutuneet myös fyysisesti kylmään, koska suurin osa vuodesta kuluu kylmässä.
Vahtolan arvaus on kuitenkin väärä. Suomalaiset ovat sopeutuneet kylmään pääasiallisesti teknisten asioiden ja käyttäytymisen kautta.
Talvivaatteet, talot ja kylmässä olemisen välttäminen antavat hyvän suojan.
Kylmässä vain
vähän aikaa
"Tutkimme, miten kaupungissa asuvat alle 30-vuotiaat miehet ovat sopeutuneet kylmään. Mittaustemme mukaan mitään erityistä fysiologista sopeutumista ei tapahdu", summaa filosofian lisensiaatti Tiina Mäkinen.
Mäkinen tutki kylmään sopeutumista ja sen vaikutusta ihmiskehoon tulevaa väitöskirjaansa varten. Tutkimuksissa oli mukana nimenomaan kaupungiympäristössä asuvia miehiä, joiden fysiologisia muutoksia tutkittiin sekä kesällä että talvella.
Tiina Mäkisen tekemän tutkimuksen olennaisin tulos oli se, että mitään erityistä kylmänsietokykyä kaupungissa asuville suomalaisille ei ole kehittynyt. Tulokset eivät vaihdelleet vuodenaikojen mukaan.
"Kylmään sopeutuneilla ihmisillä kylmävasteet heikkenevät, verenpaine nousee vähemmän ja toimintakyky heikkenee, mutta pääasiassa kylmään sopeudutaan oman käyttäytymisen kautta". Mäkinen kertoo.
Kylmä vaikuttaa
myös älyyn
Mäkisen kanssa tutkimusta tekevät filosofian maisteri Tiina Pääkkönen keskittyi siihen miten kylmä vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan. Aikaisemmat tutkimustulokset kylmän vaikutuksesta ihmisen älyyn ja toimintakykyyn ovat ristiriitaisia.
Tehdyissä mittauksissa on havaittu, että Lapissa ja Etelä-Mantereella asuvien ihmisten kilpirauhashormonitasot voivat laskea kylmässä niin alas, että älyllinen suorituskyky heikkenee rinta rinnan fyysisen suorituskyvyn kanssa.
"Meidän tutkimuksessamme, jossa oli mukana vain kaupunkilaisia hormonitason vuodenaikaisvaihtelua ei tapahtunut. Hormonitasot eivät vaihtele, koska fysiologisesti kylmään ei ole sopeuduttu", Tiina Pääkkönen kertoo.
Toisaalta kylmällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia ihmisen vireyteen. Kun on sopivan viileää vireystaso ja suorituskyky paranee.
Kylmässä vain
vähän aikaa
Saman tutkimuksen yhteydessä suoritettiin laaja kyselytutkimus, jossa selvitettiin kuinka paljon suomalaiset kylmälle altistuvat. Kyselyn otos oli 7 000 suomalaista.
Vastauksista selvisi, että suomalaiset altistuvat kylmälle vain vähän. Keskimäärin tavallinen kaupunkilainen on kylmässä noin tunnin päivässä. Enemmän kylmälle altistuvat ulkotyötä tekevät ja paljon ulkona liikkuvat ihmiset.
"Talviaikana kylmässä ollaan vain neljä prosenttia kokonaisajassa. Eniten kylmälle altistutaan vapaa-ajalla, työssä taas vain harvoin. Miehet altistuvat kylmälle enemmän kuin naiset, mikä voi johtua siitä, että naisilla on vähemmän aikaa harrastuksille", tutkija Tiina Mäkinen toteaa.
Tilanne on tuttu myös Janne Vahtolalle. "Pakkasella tulee oltua vähän ulkona ja pääasiassa ulkona liikkuu autolla."