Muhoksella sijaitseva 130-vuotias Kylmälänkylän koulu saattaa viettää kuukauden päästä viimeistä joulujuhlaansa. Rehtori Mikko Koskimaa sanoo, ettei lakkautusuhan anneta pilata koko kylän yhteisen juhlan valmisteluja.
– Kouluamme on oltu lakkauttamassa jo 40 vuotta sitten. Nyt asiasta on valtuuston päätös, mutta katsotaan vielä. Osa kyläläisistä ainakin aikoo yrittää loppuun saakka.
Koulun lopettamista vastustetaan siksikin, että kirkonkylän koulussa, jonne lasten pitäisi siirtyä, on pahoja sisäilmaongelmia.
Kouluhistorioitsija, yliopistonlehtori Jari Salminen Helsingin yliopistosta sanoo, että peruskoulujen lopetustahti on ollut Suomessa hurja.
– Koulujen määrä on puolittunut 25 vuodessa, eikä kukaan ole tutkinut, onko koululopetusten perusteluina esitetyt säästöt saavutettu.
Salminen myöntää, että koulujen määrän romahdus selittyy osin yhteiskuntarakenteen muutoksella.
– Säästöjä korostetaan kuitenkin liikaa. Todellisia taloudellisia vaikutuksia ei ole tutkittu, vielä vähemmän vaikutuksia lapsiin.
Salminenkaan ei asetu ehdottomasti pienen koulun puolelle. Jos koulurakennus on huonokuntoinen ja kohtuullisen matkan päässä korvaavasta koulusta, lopettaminen voi olla kaikille hyvä vaihtoehto. Isommissa kouluissa oppilaille voi olla tarjolla myös enemmän vaihtoehtoja.
– Nyt on kuitenkin menty jo kauan liian yksioikoisesti sellaisen politiikan mukaan, että vain suuri on kaunista. Pahimmillaan lapset siirretään terveestä kyläkoulusta kouluun, jossa on sisäilmaongelmia. Sitten rakennetaankin pian parakkikouluja ja kaikki aiotut säästöt on menetetty.
Johtaja Veijo Kosola Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta laskee, että tänä vuonna viraston alueella lopetettiin opetus yhdeksässä peruskoulussa. Limingassa suljettiin kolme koulua, Reisjärvellä kaksi sekä Oulussa, Tyrnävällä, Kärsämäellä ja Kuhmossa kussakin yksi.