Koko Suomessa vuodenvaihde on tuntunut talvelta toden teolla. Pakkaslukemat ovat alkaneet pohjoisessa kolmosella ja etelässäkin kakkosella. On aivan kuin pitkään jatkunut loskatal-vien leviäminen olisi vihdoin ohi.
Suomessa tämän kanssa pärjätään, paitsi rautateillä. Talven kanssa elämisen taito ei ole kokonaan ehtinyt kadota etelärannikoltakaan. Mutta mitä edemmäs Euroopassa mennään, sitä enemmän lumi on saanut elämää ja liikennettä sekaisin. Satelliittikuvissa koko Brittein saaret on näyttänyt valkoiselta ja lumen peittämältä, mikä on todella harvinaista. Tanskan salmet ovat jäätymässä, Keski-Euroopan lentokentät ovat hätää kärsimässä.
Merkillisen kylmää on ollut Kiinassa ja Koreassa, myös Floridassa.
Tämä ei todellakaan ole tuntunut ilmaston lämpenemiseltä, ja asian epäilijät ovat saaneet uutta pakkastuulta purjeisiinsa. Silti kannattaa jonkin aikaa odottaa, ennen kuin julistaa ilmastonmuutoksen peruutetuksi. Sopiva ajanjakso olisi noin kymmenen vuotta.
Sään ja ilmaston erottaminen toisistaan on tarpeellinen taito tässä keskustelussa. Sää vaihtelee aina, kaikkiin suuntiin, varsin nopeasti. Joskus on tavallista kylmempää, joskus kuumempaa. Eikä kaikkialla mennä suinkaan samaan tahtiin.
Kun Suomessa on ollut paukkupakkanen, Grönlannissa on ollut lähes nollakeli. Norjan ilmatieteen laitoksen mukaan arktisten alueiden lämpötila marras- joulukuussa oli 5-9 astetta normaalin yläpuolella. Uudet tiedot kertovat kasvavista merenpohjan metaanipäästöistä Siperiassa.
Hyvä silti on, jos kylmä kausi tuo lisää suhteellisuudentajua ilmastokeskusteluun. Mikään yksittäinen lämpöaalto tai rajumyrsky ei ole todiste ilmastonmuutoksen puolesta, eikä kärvistely paukkupakkasissa ole todiste sitä vastaan. Merkitystä on pitkän aikavälin havainnoilla, kehityssuunnilla, ilmiöiden yleistymisissä useiden vuosien aikajaksoilla.
Lisäksi pitäisi pystyä erottamaan syitä ja seurauksia, esimerkiksi merivirtojen vaihteluiden osuutta kokonaisuudesta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan viime vuosikymmen oli Suomessa selvästi edellisiä vuosikymmeniä lämpimämpi, leuto 1930-luku mukaan lukien. Myös viime vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, vaikka ei ennätyksiä rikkonutkaan. Maailman mitassa päättynyt vuosikymmen oli lämpimin koskaan mittaushistoriassa.
Joulu- ja tammikuu ovat olleet tavallista kylmempiä, mutta tällaisia kuukausia on pantava pinoon melkoisen monta, ennen kuin on uusien johtopäätösten aika.
paakirjoitus@kaleva.fi