Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin mielestä parlamentarismi tuhoaisi koko valtion. Tällaista näkemystä on työläs yhdistää demokratian vahvistamiseen.
Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev on nopeasti antanut itsestään modernin, avoimen ja laillisuutta korostavan kuvan. Sen takia korvaan särähtää pahasti arvio, jonka hän antoi G8-maita edustaville toimittajille.
Medvedev pohdiskeli demokratian olemusta ja päätyi johtopäätökseen, että parlamentaarinen demokratia tietäisi Venäjän loppua valtiona. Jotta maa pysyisi yhtenäisenä, se on oltava presidenttivetoinen vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja eteenpäin.
Ei näkemys sinällään ole demokratian vastainen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Ranska ovat hyvin presidenttivetoisia valtioita. Mutta molemmissa on myös toimiva puoluejärjestelmä, jonka myötä koko presidentin valtakoneisto voi kerralla vaihtua vaaleissa. Venäjän ongelmana on sellaisen puute: järjestelmä on rakennettu niin, että maan oppositiopuolueilla ei ole mitään toivoa merkittävistä vaalivoitoista.
Samassa haastattelussa Medvedev tosin myös jyrkästi torjui yksipuoluejärjestelmän ja piti kilpailua erilaisten poliittisten ryhmien välillä välttämättömänä. Venäjän todellisuuteen nähden toive vaikuttaa ristiriitaiselta.
Parlamentarismin vastaista näkemystä voi tosin lukea myös toisen tulkinnan kautta. Mitä vankempaa on parlamentarismi, sitä vahvempi on pääministerin asema ja sitä heikompi presidentin - ja päinvastoin.
Venäjällä pääministerin nimi on Vladimir Putin. Kun Medvedev korostaa presidenttivaltaa, hän samalla korostaa omaa asemaansa Putiniin nähden. Samaa kertovat jatkuvat viittaukset perustuslakiin, joka on hyvin presidenttikeskeinen. Venäjän tunnuskuva kaksipäinen kotka voi tällä menolla olla saamassa uusia merkityksiä. Samalla totuus on, että kahta tsaaria ei yhteen maahan mahdu. Viimeistä sanaa valtasuhteista ei vielä ole sanottu.
Medvedev ei pyytele asemaansa anteeksi vaan esiintyy täysillä Venäjän presidenttinä. Ensi viikolla hän matkustaa Japaniin G8-maiden huippukokoukseen, jos tulee hänen ensimmäinen varsinainen kansainvälinen tulikokeensa.
Sinällään Venäjän johtajan on tällä hetkellä helppoa lähteä moisiin kokouksiin, sillä osat ovat lyhyessä ajassa vaihtuneet. Venäjä otettiin G8-maiden joukkoon aikanaan melkein kuin säälistä, sillä alaspäin vajonnut maa haluttiin kytkeä arvovaltaiseen maailman huippujohtajien klubiin.
Ei kukaan olisi osannut arvata, että nyt näistä maista lähes kaikki muut paitsi Venäjä rämpivät syvenevissä talousvaikeuksissa. Energiavarojensa takia Venäjä on velaton, vaurastunut ja täynnä uutta itsevarmuutta. G8-huippukokouksen alla Medvedev huomautti Yhdysvaltain olevan jo tosiasiallisesti lamassa ja kehotti maata "pragmaattisuuteen". Tämän hetken Venäjä ei kuuntele neuvoja muilta, mutta saattaa olla halukas itse niitä antamaan.
Medvedevin kausi on alkanut hyvien tähtien alla. Mutta puheita korruption vastustamisesta, laillisuuden ja vapauksien puolustamisesta ja talouden pohjan monipuolistamisesta ei vielä toden teolla ole viety käytännön koetukseen. Medvedev myöntää maassa olevan "tuhoavia voimia" ja pitää presidenttiä järjestyksen, lakien ja vapauksien vartijana.
Parlamentarismin halveksiminen johtaa kysymykseen, kuka puolestaan valvoo presidentin toimia. Venäjän vallanvaihdos on tämän hetken näyttöjen mukaan toiminut onnistuneesti. Tulevaisuudessa moni asia voi mutkistua, ja silloin mitataan maan demokratian todellisuus.