Perussuomalaisten sisällä kulkeva jakolinja on yllättävän selkeä ja syvä. Puolueen keskeisten vaikuttajien keskuudessa tehty mielipidekysely paljastaa, että puolueen EU- ja maahanmuuttokriittisen johtajan, europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ja puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin välille on tulossa kamppailu puolueen johtajuudesta ja ennen muuta linjasta.
Halla-ahon kannatuksen laajuudesta puolueen sisällä ei ole tähän mennessä ollut tarkkaa tietoa. Se, että hänen kannatuksensa voisi yltää jopa puheenjohtajaksi, on sokkiuutinen niille, jotka ovat luottaneet siihen, että eduskuntatyö ja hallitusvalta taltuttavat kriitikot puolueen yleislinjaan.
Perjantain Kalevassa julkaistun kyselyn mukaan Soini olisi yhä suosituin puheenjohtajaksi 54,7 prosentin kannatuksella, jos vastaehdokkaana olisi Halla-aho, joka saisi kyselyn perusteella 45,3 prosentin kannatuksen.
Jos perussuomalaisten johtoon on kesäkuun puoluekokouksessa tarjolla useita ehdokkaita, hajonta on laajempi, mutta tuolloin Soini ei välttämättä tulisi valituksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Jos Soini ei olisi lainkaan mukana kisassa, ehdokkuuttaan vielä pohdiskeleva eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ja Halla-aho olisivat kyselyn mukaan tasaväkisiä.
Halla-aho asettuu todennäköisesti puheenjohtajaehdokkaaksi. Hän on maahanmuuttokriitikoiden pääideologi ja idoli. Hänen suosiotaan ruokkivat Brexitin kasvattama EU-kriittisyys ja Euroopan oikeiston vahvistuminen, jonka kruunaa Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin nostattama populismi. Hallituksen politiikka ei liioin ole aina vastannut perussuomalaisten toiveita.
Soini on yrittänyt pitää halla-aholaiset tyytyväisinä ja katsonut ylilyöntejä läpi sormien. Soinin sopeuttamispolitiikka, jonka mukaan reki varsan kolaa, on osoittautunut tehottomaksi keinoksi. Soini kuittasi tuoreen kyselyn toteamalla, että antaa padan porista. Pata voi tällä kertaa palaa pohjaan. Puolue uhkaa lipsua Soinin käsistä.
Pahimmillaan edessä häämöttää puoluehajaannus. Näin kävi, kun perussuomalaisten edeltäjä Suomen maaseudun puolue hajosi 1972. Enemmistö SMP:n kansanedustajista erotettiin, ja nämä järjestäytyivät Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeksi.
Vaihtuvuus puoluejohdossa olisi normaalia, mutta tässä tilanteessa Soini ei voi luopua puheenjohtajuudesta ja jättää puoluetta halla-aholaisten temmellyskentäksi.
Puolue on Soinin johdolla noussut lilliputista suurten joukkoon ja hallitusvastuuseen kykeneväksi puolueeksi. Halla-ahon valinta leimaisi puolueen yhden asian liikkeeksi, mikä romuttaisi Soinin perinnön.
Soinin tehtäväksi jää estää puoluehajaannus. Soinin ohella perussuomalaisten ajautuminen halla-aholaisten käsiin olisi vahingollista myös hallitukselle ja koko Suomelle. Viimeistään nyt puolueessa oikeistopopulismin kanssa flirttailevien on aika ryhdistäytyä ja irtautua umpioon vievästä ääriajattelusta.
Pääkirjoitus