Sää: Hel­le­ra­ja pau­kah­ti rikki Oulussa

Kolumni: "Mie­les­tä­ni ty­pe­rin­tä, mitä toi­mit­ta­ja voi tehdä on kir­joit­taa it­ses­tään"

Pääkirjoitus

Kylmä sota palaa jää­kyl­mä­nä

Euroopan turvallisuustasapaino on järkkynyt alle vuodessa. Jännityksen polttopiste sijaitsee Venäjän rajalla.

Euroopan turvallisuustasapaino on järkkynyt alle vuodessa. Jännityksen polttopiste sijaitsee Venäjän rajalla. Uusi kylmä sota voi olla vaarallisempi kuin aiempi.

Kansainvälisen poliittisen ilmapiirin pelätään viilenevän jäätymispisteeseen lännen ja Venäjän välisissä suhteissa. Krimin niemimaan venäläismiehityksestä helmikuussa käynnistynyt kehitys tuo ikäviä muistumia kylmän sodan ajoilta.

Presidentti Sauli Niinistö huomautti valtiovierailullaan Kanadassa viime viikonvaihteessa, että Ukrainasta alkanut kriisi saattaa ajautua kylmää sotaa muistuttavaksi vastakkainasetteluksi. Nato on joutunut tuomaan muun muassa panssaripelotteensa takaisin Eurooppaan parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Tilanne on muuttunut vuosien 1945–1991 asetelmista todennäköisesti huonompaan suuntaan. Vastakkain eivät ole selkeät kapitalismin ja kommunismin kaltaiset ideologiat, vaan aivan toisenlaiset näkemyserot ja tavat tulkita todellisuutta.

Uuden kylmän sodan tekee ennalta-arvaamattomaksi, että mukana on omia poliittisia pinttymiään ajavia henkilöitä kuten Venäjän presidentti Vladimir Putin. Suurvaltahaaveiden tukena on tehokas sotavoima.

Jännityksen polttopiste on siirtynyt alle vuodessa Venäjän rajalle. Ukraina teki presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämisen jälkeen poliittisia virhearvioita, joista Venäjä provosoitui ennen kuulumattomasti, mutta ilmeisen suunnitellusti.

Kun asioista ei neuvoteltu, etupiiriajattelu nousi pintaan. Tuloksena oli Krimin miehitys, sota Itä-Ukrainassa ja malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen.

Princetonin yliopiston emeritusprofessori, usein Putinin puolustajaksi mainittu Stephen F. Cohen on Le Monde Diplomatique -lehdessä (5/2014) huolissaan siitä, että tarvittava itsehillintä kaatuu epäilyihin ja virheellisiin tulkintoihin. Luottamuksen puuttuessa keskustelua on vaikea avata. Venäjä on torjunut keskustelun sanomalla, ettei ole sodan osapuoli.

Cohen kirjoittaa, että myös käytännön osaaminen puuttuu. Käytössä ei enää ole yhteisesti sovittuja menettelytapoja jännitteiden purkamiseksi kuten aiemman kylmän sodan aikana.

Samasta asiasta esitti huolensa presidentti Niinistö Torontossa ilmestyvän Globe and Mail -lehden haastattelussa (12.10.).  Niinistö huomautti, että uuden kylmän vaiheen seurauksena turvallisuustasapaino voi järkkyä ja maailmantalous rapautua kohtalokkain seurauksin. Molemmista on ensimmäiset oireet nähtävillä.

Lännen ja Venäjän välinen dialogi on Niinistöstä tärkeää. Vain sillä voidaan estää juuttuminen kylmän sodan poteroihin.

Keskusteluyhteyden käynnistäjä voisi olla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, jolla on Cohenin peräämää osaamista poliittis-sotilaallisista kysymyksistä. Etyj olisi oikea toimija tuomaan samaan pöytään eri näkemykset ja varsinkin kriisiin johtaneet venäläiset lähtökohdat. Vain siten Venäjä voidaan saada toimimaan rakentavasti ja tilanne laukeamaan.

Niinistö kuitenkin painotti, ettei sovi unohtaa, kuka aloitti kriisin valtaamalla laittomasti Krimin niemimaan. Se on Venäjä.