Tässä ei ole ihan mitään järkeä: vuorotteluvapaa on vähentänyt sairauspoissaoloja, se on auttanut jaksamaan töissä ja tutkimukset antavat viitteitä siitä, että se nostaa varsin alhaista eläkeikäämme.
Juuri nämä asiat ovat työnantajan toivomuslistalla. Mutta ei, vuorotteluvapaan vakinaistaminen tuntuu olevan entistä tiukemmassa. Työnantaja miettii järjestelmän jatkoa osta kurtussa, eikä varmasti ole tarkoitus parantaa sen ehtoja. Pahin uhka on se, että kymmenen vuotta kokeiltu ja hyväksi havaittu malli ajetaan heikennyksillä henkihieveriin ja lopuksi kuopataan kokonaan. Umpihullua hommaa.
Vuorotteluvapaan jatkoa mietitään parhaillaan kolmikantatyöryhmässä, jonka pitäisi saada jonkinmoinen lausuma ulos vielä tammikuun lopussa. Jo nyt näyttää siltä, ettei valmista tule määräaikaan mennessä. Työntekijäpuoli haluaa päätöksen ennen tupokierrosta, ettei käy vanhanaikaisesti eli vuorotteluvapaa annetaan ikään kuin palkkiona jostain heikennyksestä.
Elinkeinoelämän keskusliiton edustajan lausuma, että kaikki on vielä avoinna, ei lupaa hyvää. Se taas enteilee hyvää, että puolueet laidasta laitaan ovat valmiita vakinaistamaan järjestelmän sellaisenaan.
Palkansaajille, joita asia käytännössä koskee, järjestelmä tuo tunteen elämänhallinnasta. Takataskussa on jotain, jonka voi ottaa käyttöön, jos voimat hiipuvat.
Vuorotteluvapaan suosio oli taattu alusta saakka. Tähän mennessä noin 120 000 pitkään työelämässä mukana ollutta suomalaista on päässyt hetkeksi irtautumaan työrutiineista.
Työnantajan pelko siitä, että työntekijät hakeutuvat useammankin kerran vuorotteluvapaalle, on melko turha. Korvaustaso on sen verran niukka, ettei pitkään vapaaseen ole tavallisella palkannauttijalla varaa kuin kerran, kahdesti elämässään.
Kun tulotaso tipahtaa melkein kolmannekseen entisestä, joutuu työntekijän ottamaan pankkilainaa vuorotteluvapaata varten. Tästä huolimatta palkolliset haluavat välillä irti oravanpyörästä. He haluavat pysyä terveinä, jotta jaksavat eläkeikään saakka. Sen verran työorientoituneita ihmisiä suomalaiset ovat.
Työnantajan heitot siitä, että ihmiset hakeutuvat vuorotteluvapaalle joka kesä, jotta pääsevät golfaamaan, ovat paitsi mahdottomia toteuttaa myös ilkeämielisiä. Vuorotteluvapaa otetaan tarpeeseen, ei huvin vuoksi.
Kansliapäällikkö Markku Wallin ei varmaan ole ollut tietoinen, kuinka laaja tuki vuorotteluvapaalla on, kun hän heitti "koepallonsa" ilmaan.
Wallin esitti joulun alla vuorotteluvapaan ja hoitovapaan ehtojen tiukentamista, ettei työvoimapula pääsisi yllättämään Suomea. Uudet ideat ovat tervetulleita, mutta Wallinin ajatus oli pelkästään huono. Järjestelmät toimivat yhteiskunnassamme nyt esimerkillisen hyvin.
On totta, että työttömien työnhakijoiden määrä on pienentynyt ja työmarkkinoilta poistuu lähivuosina iso joukko. Meillä on silti työttömänä yli 200 000 työnhakijaa. Eikä työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisongelma helpottuisi tippaakaan sillä, että hoitovapaata lyhennettäisiin tai vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettaisiin.
Sitä paitsi hoitovapaasta syntyy huomattavia säästöjä päivähoitokuluissa. Yksinkertaisen laskuopin mukaan hoitovapaalla on parhaillaan noin 66 000 pienten lasten isää ja äitiä. Jos he palaisivat töihin, tarvittaisiin päiväkoteihin yli 10 000 työntekijää lisää.
***
Ei mene hyvin naapurissa: Göran Perssonille ei löydy seuraajaa, vaan yksi toisensa jälkeen kieltäytyy tehtävästä. Jäljellä on enää Mona Sahlin, joka muistetaan siitä, että hän käytti valtion luottokorttia, kun piti viilata omaa.