Talouden asiantuntijat ovat viimein tunnustaneet, että hallitus on sekä pystynyt tasapainottamaan valtion taloutta että hoitanut muut hommansa asiallisesti. Tiesitkö, että näin on tehty juuri siksi, että voitaisiin auttaa heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia.
Suomea kohtasi kymmenen vuotta sitten yhteiskuntatalouden hyökyaalto, kansainvälinen rahoituskriisi. Sen ymmärtämiseen meni edellisiltä hallituksilta kaksi vaalikautta.
Kun talouden korjausliikettä ryhdyttiin vihdoin suunnittelemaan, oltiinkin jo kuilun reunalla. Ravitermein kuvaten kustannukset olivat täydessä laukassa kohti EU:n holhousta.
Juha Sipilän johtaman hallituksen oli ensin pysäytettävä laukka eli hallitsematon kustannusten kasvu. Sen jälkeen oli löydettävä uudelleen tasainen ravi, jotta päästäisiin kunnialla maaliin, tasapainoon.
Toimelias talouselämä on ensimmäinen asia, jonka pitää olla kunnossa, jotta muuta toimintaa voidaan edes ajatella.
Talouselämässä työntekijä on yhteiskunnallisen ja kansallisen pääoman perusarvo. Niinpä hallitus ryhtyi ensi töikseen keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten mahdollisimman monelle työntekijälle saataisiin työtä. Vaivalla synnytetty kilpailukykysopimus auttoi osaltaan Suomen takaisin toimeliaisuuden polulle.
Nyt voidaan keskittyä korjaamaan tukea tarvitsevien aseman puutteita: saattamaan suuri sote-uudistus käyntiin ja sosiaaliturvan uudistus suunnitteille. Uusi eduskunta saa päätettäväkseen myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntatoimet ja uuden teknologian hyödyntämisen ihmisyyttä kunnioittaen.
Kun tavoitteena on yhteiskunnallisten uudistusten tuloksena sosiaalisesti kestävä Suomi, annetaan heidän jatkaa työtään, jotka ovat näyttönsä antaneet.
Rauni Nokela
kauppatieteiden maisteri
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.