Kevät tuo rannoille rapparit ja pihoille naapurit.
Alkamassa on naapuriston sosiaalisin aika vuodesta. Aika, jolloin naapurin ylipäätänsä tunnistaa, kun lämmittävä aurinko kannustaa kuorimaan kaiken peittävät karvareuhkat ja paksut palttoot.
Naapurilla on merkitystä, vaikka kuinka väittäisi, että minulle on aivan sama keitä meidän kulmilla asuu; elän omaa elämääni ja eläkööt muut omaansa miten haluavat. En piittaa.
Höpö höpö. Kukaan ei voi elää niin, ettei huomaisi ympärillä olevia, jos siellä ympärillä ylipäätänsä ketään on. Kuukkeleiden kanssa asujat ovat asia erikseen.
Naapuruussuhteista on tehty useita tutkimuksia.
Valtiotieteiden tohtori, erikoistutkija Risto Haverinen Turun yliopistosta on väitöskirjassaan perehtynyt siihen, miten hanakasti naapurit seuraavat toistensa tekemisiä.
Haverinen on listannut tutkittavansa ”puuttujatyyppeihin”. Äärityypit ovat Pihapoliisi, Aidanrakentaja, Puistovahti ja Miljöönhoitaja.
Haverisen määrittelemä Pihapoliisi puuttuu toisten tekemisiin kärkkäästi ja usein. Hän on se, jonka mielestä naapurin puu varjostaa, lumenkolaus on pielessä ja puulämmitys tupruttaa pyykit mustiksi.
Aidanrakentaja eristäytyy sekä rakentamillaan aidoilla että henkisillä aidoilla. Hän välttelee naapureitaan sen minkä ehtii, pitää heitä uhkaavina ja on mieluummin itsekseen.
äneltä ei huomenta heru eikä hän katso silmiin, vaikka naapuri yskäisisi merkitsevästi metrin päässä.
Puistovahti ja Miljöönhoitaja ovat tyypeistä rennoimmat.
Puistovahti tarvitsee runsaasti ärsykkeitä ennen kuin hän puuttuu naapureidensa puuhiin. Hän on yhteisten sääntöjen kannattaja ja puolustaa niiden olemassaoloa.
Miljöönhoitaja puuttuu toisten tekemisiin harvoin ja silloinkin ystävällismielisesti, ratkaisua hakien. Hän huolehtii ympäristöstä muita ajatellen. Taloyhtiöissä Miljöönhoitaja on hän, jonka löydät aamusella yhteisen pihan kukkapuskasta rikkaruohoja heitellen ja heit huikaten.
Naapuriaan pystyy harvoin valitsemaan, mutta jokainen voi edes yrittää vaikuttaa, miten rinnakkaiselo naapurin kanssa sujuu.
Kun naapureiden välillä vallitsee riittävä yksityisyyden kunnioitus, pahoja riitoja tuskin tulee.
Ääritapauksissa naapurikiistat pitkittyvät ja mutkistuvat vuosikausien piinaksi, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.
Oikeussaleihin naapureiden väliset kähinät päätyvät vain harvoin, mutta maksuttomia riita-asioiden sovitteluja tehdään Oulussakin kymmeniä vuosittain. Lisäksi asioita hoidetaan lakimiesten välityksellä.
Sopiminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska yleensä ilman poliisitutkintaa sovitteluun tulevissa naapuririidoissa ei ole epäiltyä vaan vain kaksi erimielistä osapuolta, joista kumpikin katsoo olevansa oikeassa.
Yritä siinä sitten sovitella, kun kumpikaan ei ole valmis tulemaan tuumaakaan vastaan.
Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, naapuriasioissakin.
Hyvä naapuri on rikkaus ja arvokas osa tasapainoista elämää.
Sellaista naapuruussuhdetta kannattaa vaalia.
Mutta jos olet saanut naapuriksesi itsensä pirun, ei se tosiasia muuksi muutu kuin muuttamalla muualle.
Tai tuijottamalla tiukasti peiliin.