Kyl­kiäi­sis­tä tuli käy­tän­tö

Helsinki Kylkiäiskaupasta on tullut tietyillä aloilla vakiintunut tapa kosiskella kuluttajia.

Helsinki Kylkiäiskaupasta on tullut tietyillä aloilla vakiintunut tapa kosiskella kuluttajia. Kodinelektroniikan ostaja saa yhä useammin kaupan päälle ylimääräistä kotiin kannettavaa, ja matkapuhelinliittymien lisälahjat vaikuttavat toinen toistaan avokätisemmiltä.

Kodinkoneita ja -elektroniikkaa myyvä OnOff-ketju houkutteli juhannuksen alla asiakkaita lupaamalla tietokoneen, laajakuvatelevision, kamerapuhelimen tai pesukoneen ostajille kylkiäisenä 220 euron arvoisen maastopyörän. Hirvox puolestaan lahjoitti jättitelevision ostajalle kaupantekijäisinä Playstation 2 -pelikonsolin.

Reilut kolme vuotta sitten kuluttajansuojalakia muutettiin siten, ettei kylkiäisen ja varsinaisen tuotteen tarvitse liittyä enää mitenkään toisiinsa.

- Välillä yhdistelmät ovat olleet kieltämättä aika villejä. Matkapuhelinliittymien ottajille on tarjottu pitsakortteja tai risteilyjä ja lehdentilaajalle fleecepusakoita, kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki hymähtää.

Aikakauslehdet ovat jo pitkään vokotelleet uusia tilaajia tarjoamalla lisälahjana jos jonkinlaista sisustus- tai sienestysopasta, maljakkoa, torkkupeittoa tai korusettiä.

Autokauppiaan valtteja alan keskinäisessä nokittelukisassa ovat lisävarusteet: uuden ajopelin ostoa harkitsevan tarvitsee enää harvoin tyytyä vakioversioon, kun kaupan päälle voi valita mielensä mukaan metallivärin, ilmastoinnin, alumiinivanteet tai vaikka tupakansytyttimeen kytkettävän jääkaapin.

Kisa kiivainta telealalla

Kaikkein tiukinta kylkiäiskisa on telealalla. Hurjaksi kiihtyneen hintasodan ansiosta alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että uuden liittymän avaajalle tarjotaan satojen eurojen edestä niin sanottua ilmaista puheaikaa tai vähintäänkin määräajaksi vapautusta kiinteistä kuukausimaksuista.

Toisin kuin useimmissa Euroopan maissa matkapuhelimien ja liittymien kytkykauppa on meillä lailla kiellettyä. Loppu on kuitenkin vain kauppiaiden kekseliäisyydestä kiinni, ja niinpä liittymien lisäetuina onkin nähty kaikenlaista pyöräilykypäristä ja toppatakeista huvipuistorannekkeisiin tai risteilylahjakortteihin.

Kun joulun alla jaossa on kinkkuja, suven tullen tyrkyllä on rantapyyhkeitä, kylmälaukkuja, lomakasseja, telttoja, makuupusseja ja muuta retkirekvisiittaa kesän rientoihin.

Kalleimmat kaupantekijäiset ovat arvoltaan useita satoja euroja. Digikameran, cd- tai dvd-soittimen, sykemittarin tai digiboksin saaminen edellyttää kuitenkin yleensä sitoutumista operaattoriin ainakin useiksi kuukausiksi ellei jopa vuosiksi. Tänä aikana kuluttaja ehtii yleensä maksaa ainakin osan "ilmaiseksi" saamastaan lahjasta itse takaisin liittymämaksujen muodossa.

Tarjouksia voitava vertailla

Vaikka useimmat ihmiset ilahtuvatkin saadessaan jotain ilmaiseksi, monelle kuluttajalle kallista kylkiäistä mieluisampi vaihtoehto olisi varmastikin vastaava alennus varsinaisen tuotteen hinnasta.

Hakamäen mukaan etenkin aikakauslehtipuolelta tulee tasaiseen tahtiin valituksia siitä, että tarjotut lisälahjat tai itse markkinoitava tuote ovat loppuneet kesken.

- Tavallista on myös, ettei tilaaja olekaan saanut juuri sitä lisäetua, jonka vuoksi hän on lehden alun perin tilannut, vaan kylkiäislahja on jouduttu korvaamaan jollakin toisella. Toinen vaihtoehto on, että luvattua etua on jouduttu odottamaan todella pitkään.

Ongelmia välttääkseen kauppiaat pyrkivät Hakamäen mukaan usein käyttämään markkinoinnissaan epämääräisiä ja ympäripyöreitä ilmaisuja.

- Mainoksessa saatetaan mainita, että tuotetta on saatavilla rajoitetun ajan tai niin kauan kuin sitä riittää. Lain mukaan tarjouksen alkamis- ja päättämisajan ja mahdollisten määrällisten rajoitusten on kuitenkin käytävä tarjouksesta selkeästi ilmi.

Hakamäen mukaan kuluttajansuojalain taannoisen muutoksen lähtökohtana oli pyrkimys lisätä markkinoinnin avoimuutta sen sijaan, että tietyntyyppiset tarjoukset kiellettäisiin kokonaan. Ensisijainen tavoite oli, että kuluttajan mahdollisuudet vertailla tarjouksia olisivat entistä paremmat.

Kuluttajavirasto puuttuu asiaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tuiki tärkeitä hintatietoja ei tahdo löytyä mainoksesta hakemallakaan, markkinointi on tahallisen harhaanjohtavaa tai asiakkaiden houkuttelu lisälahjojen avulla on niin pontevaa, että varsinainen tuote näyttää jäävän sivuseikaksi.

- Joskus joutuu oikein tosissaan pohtimaan, mikä oli itse markkinoitava hyödyke. Selkeisiin ylilyönteihin puututaan, sillä kylkiäisellä houkuttelu ei saa koskaan olla markkinoinnin pääsanoma, Hakamäki toteaa.

Ilmoita asiavirheestä