Kyläkoulujen lakkautus alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Kajaanin Vuoreslahden kyläkoulu päätettiin lakkauttaa, ja nyt paikallinen kyläyhdistys on perustamassa tilalle yksityistä koulua.
"Se, että kunta on päättänyt lakkauttaa kyläkoulun, ei ole mikään peruste yksityisen koulun perustamiselle", Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen sanoo.
Kokkosen mukaan yksityisten koulujen perustamiselle on myönnetty lupia ainoastaan kahdesta syytä.
"Koulujen opetuksen täytyy perustua sellaiseen erityispedagogiikkaan, jota ei kunnan muissa kouluissa järjestetä. Toinen syy on ollut kristillinen koulu", hän kertoo.
Koutaniemi-Vuoreslahden kyläyhdistyksen sihteeri Jussi Raitanen kertoo, että kaavaillun yksityiskoulun opetus perustuisi Freinet-pedagogiikkaan. Freinet-pedagogiikka tarkoittaa työskentelemällä oppimista.
"Esimerkiksi oppilaat voisivat leipoa pullaa välitunnilla opettajien kanssa", Raittinen sanoo.
Yksityiskoulut lähes
valtion kouluja
Yksityiset koulut saavat valtionosuutta 90 prosenttia toimintaansa varten. Kuntien tai kuntayhtymien perustamat koulut saavat 50 prosenttia, ja kunnalle jää maksettavaksi toinen puoli.
Yksityiset koulut tarvitsevat toimintaansa valtioneuvoston luvan, edes opetusministeri ei voi lupaa myöntää.
"Lupia myönnetään erittäin harkiten, koska valtio maksaa yksityiskouluista 90 prosenttia. Yksittäinen ministeri ei voi lupaa myöntää, koska siinä mennään valtion kukkarolle enemmän kuin tavallisten koulujen kohdalla", Kokkonen tarkentaa.
"Perusperiaate on, että kunta kykenisi ylläpitämään sellaista peruskoulujärjestelmää, johon vanhemmat olisivat mahdollisimman tyytyväisiä eikä yksityiskouluja tarvittaisi", Kokkonen jatkaa.
Lääninhallitus tutkii kolmea asiaa ennen kuin puoltaa tai tyrmää lupahakemuksen.
"Ensiksi pitää selvittää onko koululle tarvetta. Toiseksi katsotaan taloudelliset edellytykset eli onko yhteisöllä riittävät opetusresurssit ja -tilat ja edellytyksiä pysyvään toimintaan. Kolmanneksi koulun pitää noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa", Pertti Kokkonen selvittää.
Kunnan puollettava
yksityiskoulun tarvetta
Valtakunnallisen opetussuunnitelman periaate on, että toiselle paikkakunnalle muuttavalla lapsella täytyy olla valmiudet ikäkauttaan vastaavaan luokkamuotoiseen opetukseen myös uudella paikkakunnalla.
"Jos kunta ei näe tarvetta yksityiselle koululle, niin vaikea sitä meidänkään on lähteä perustelemaan. Pitää olla selkeät perustelut koululle", lääninsivistysneuvos Kokkonen sanoo.
"Varsinkin lapsiperheille tärkeää, että lähellä on kyläkoulu", Raitanen perustelee.
Vuoreslahden yksityiskoulussa opetettaisiin vuosiluokkia 1-4, ja Raitasen mukaan oppilasennuste on noin 40. "Ei voi olla varma, että kaikki tulisivat mukaan. Lisäksi kyläyhdistyksen pitäisi ostaa koulurakennus."
Valtioneuvostolla
tiukka linja
Lääninhallitus antaa lausunnon opetusministeriön esitettäväksi valtioneuvostolle, joka päättää asiasta. Jos lupaa haettaisiin nyt, niin opetuksen alkamisajankohta olisi aikaisintaan vuonna 2006 alkavalla lukukaudella.
Vuosittain hakemuksia tulee Oulun lääninhallitukseen yksi-kaksi kappaletta. Kokkonen arvelee, että hakemuksia tehdään valtakunnantasolla noin 20, joista joka neljäs tulee hyväksytyksi.
Oulussa on tällä hetkellä kaksi yksityiskoulua: Steiner-koulu ja Svenska Privatskolan i Uleåborg.