Kylien elin­voi­ma riippuu ky­lä­läis­ten tar­mok­kuu­des­ta

Kylät ovat ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä, iloitsee Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Pietari Jääskeläinen.

Kalajoki

Kylät ovat ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä, iloitsee Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Pietari Jääskeläinen. Yhä useampaan kylään on viime vuosina perustettu kylätoimikunta tai -yhdistys, joissa ponnistellaan palvelujen, työpaikkojen ja viihtyvyyden puolesta. Katseet ja suunnitelmat kohdistuvat kauaksi tulevaisuuteen.

"Kylissä on tällä haavaa satoja erilaisia, osin EU-rahoitteisia, hankkeita eri puolilla Suomea", Jääskeläinen kertoi Kalajoella, jossa viikonlopun aikana järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan toiset kyläpäivät.

Jääskeläisen mukaan Suomessa on noin 4 000 kylää, ja jo 3 200 kylässä on joko kylätoimikunta tai -yhdistys. Kylillä on huomattu, että itse on toimeen tartuttava, jos jotain aikoo saada. Julkisen puolen rahoitusmahdollisuudet ovat EU-Suomessa sangen rajalliset, Jääskeläinen tuumaa.

Pääsihteeri harmittelee yksipuolisia puheita maaltapaosta. Hän tietää lukuisia ilahduttavia esimerkkejä siitä, että muuttosuunta on kääntynyt kyliin päin.

"Kylillä on osaamista. Kun puhalletaan yhteen hiileen, saadaan paljon aikaiseksi. Yksikään kylä ei ole toivoton tapaus."

Ilmoita asiavirheestä