Kyläpäivät jatkuvat Vuokattihallissa lauantaina ja sunnuntaina.
Kainuulainen kylätoiminta on muuttunut 1980-luvun edunvalvonnasta ja tapahtumien järjestämisestä yhä enemmän palvelun tuottamiseksi ja jopa yritystoiminnaksi.
Pisimmällä kyläyrittämisessä on kajaanilainen Nakertaja-Hetteenmäki. Yhdistyksen piiristä on syntynyt sosiaalinen yritys. Puolangan Suolijärvellä kyläosuuskunta tarjoaa matkailupalveluja. Suomussalmella Raatteen Portti Oy on alkujaan kyläläisten perustama yhdistys.
Kylätoimintaa tarvitaan syrjäseutujen palvelujen tuottajana, kun julkinen sektori ei pysty eikä yksityissektori saa tarpeeksi voittoa. "Tueksi tarvitaan esimerkiksi kuntien palvelusetelejä", kylätoimintaa työkseen kehittävä Tarja Lukkari sanoo.
"On haihattelua, että kolmas sektori tuottaisi palveluja pelkästään vapaaehtoistyönä", Suomen virallinen kylähullu Veli-Matti Karppinen painottaa. "Vapaaehtoiset ovat toki kolmannelle sektorille tuki, jota julkisilla palveluntuottajilla ei ole."
Tarja Lukkari haluaisi poistaa verottajan ja työvoimapolitiikan esteitä, jotta esimerkiksi kylien eläkeläiset voisivat saada matkakorvauksia vapaaehtoistyöhön.
Kylätoiminta on tulossa mukaan myös työllisyyden hoitoon. Esimerkiksi Nakertaja-Hetteenmäen sosiaalinen yritys pestaa syrjäytyneitä kahdeksi vuodeksi kuntoutumaan työssä.
Kainuussa on noin 150 kylä- ja asukasyhdistystä. Toimijat kokoontuvat viikonvaihteessa Vuokattiin. Samalla on Itä- ja Pohjois-Suomen kyläpäällikköpäivät.
Kainuun vuoden kyläksi valittiin Sotkamon Tipasoja. Vuojen kaenuulaiseksi valittiin Suomussalmen maaseutusihteeri Ilmari Schepel.