Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli vain 350 kyläyhdistystä tai -seuraa. Nyt niitä on 1 600 ja kylien kehittämistyötä tekeviä yhdistyksiä lähes 4 000. Kolmansilla Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivillä Rokualla todettiin sunnuntaina, että kylillä ei ole käperrytty surkuttelemaan nykymenoa omiin nurkkiin.
"Kylätoiminta on pikemminkin käytännönläheistä ongelmien ratkaisemista kuin epätoivoista viivytystaistelua viimeisten palvelujen puolesta", määritteli valtiovallan tervehdyksen tuonut eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski (kesk.).
Kosken mukaan kylissä on paljon yrittämisen mahdollisuuksia. Työtä löytyy esimerkiksi matkailussa, kunhan tarjontaa suunnataan rohkeasti kansainvälisille kentille.
"Kylien kehittämisen yksi ongelma on tiestön rappeutuminen. Tienpidon ongelmat vaikeuttavat paitsi ihmisten jokapäiväistä elämää, myös yritysten toimintaa haja-asutusalueilla. Myös tietoverkon rakentaminen koko maahan on tärkeää. Kylien voima on siinä, että edelleen monet suomalaiset haluavat valita asumisen ja työn tekemisen paikkansa kylistä", Koski sanoi.
Maaseutuneuvos, Suomen Kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Eero Uusitalo totesi, että EU:n tarjoamat välineet kylien kehittämiseen ovat kuluvalla ohjelmakaudella hyvät. Suomessa on myös osattu hyödyntää näitä mahdollisuuksia paremmin kuin monessa muussa maassa.
"Parhaillaan on menossa yli 500 kylien kehittämishanketta. Viime vuonna niissä liikkui rahaa noin 30 miljoonaa euroa", Uusitalo kertoi.
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n varapuheenjohtaja Esko Vähätiitto muistutti, että kylien on etsittävä omat vahvat puolensa ja kullekin sopivat roolit. Toisten matkimisella ei tulosta synny.