Kylätiet kuntoon -hankkeella Raahen kaupungissa kannustetaan tiekuntien ja muita tienpitäjien edustajia etsimään uusia muotoja yksityisteiden kunnossapitoon ja kehittämiseen. Hanke kestää vuoden 2005 loppuun saakka.
Hankkeen vetäjänä toimivan Satu Kaipion mielestä kaksi vuotta on tällaiselle hankkeelle lyhyt aika, mutta tarkoituksena on ottaa siitä kaikki mahdollinen irti.
Hankkeen johdolla käynnistetään ja suunnitellaan erilaisia teiden parantamishankkeita. Kaikkia tiekuntien hankkeita ei todennäköisesti ehditä parin vuoden aikana käynnistää, mutta mukana olevat osaavat tehdä sen itsenäisestikin.
"Tarkoituksena on tarjota ammattitaitoista palvelua ja koulutusta tiekunnille itsenäiseen teiden kunnossapitoon. Ideana on , että tiekunnat pystyvät itsenäisesti jatkamaan tätä työtä hankkeen päätyttyä", Kaipio sanoo.
Teiden parempi
hoito varmistuu
Toimenpiteillä voidaan Kaipion mielestä varmistaa teiden nykyistä parempi hoito muun muassa kehittämällä ja lisäämällä yhteistyötä. Kaipio uskoo hoitokustannusten alenemisen kannustavan tiekuntia yhteistyöhön. Paremmassa kunnossa olevista ja paremmin hoidetuista teistä sekä alentuneista hoitokustannuksista hyötyvät kaikki teiden osakaskiinteistöt.
Päällimmäisenä tehtävänään Kaipio pitää tiekuntien jäsenten kartoittamista, mutta myös löytää hankkeeseen mukaan lähtevät tiekunnat. Selvitystyö käynnistetään kutsumalla yksityistiekuntien ja järjestäytymättömien yksityisteiden omistajat alueellisiin tietoiminnan aktivointitilaisuuksiin vielä maaliskuun aikana.
Raahen kaupungin alueella on yli 80 yksityistietä ja keskimääräinen pituus on kolmisen kilometriä. Tielaitoksen tekemän kartoituksen mukaan eniten korjattavaa on ojien kunnostuksessa ja tierummuissa.
Kun kalliimmista kunnossapitotöistä on vuosien varrella jouduttu tinkimään, teiden kunto on heikentynyt. Suurimmalla osalla tiekunnista on tarpeita kunnossapitotoimiin. "Pientiestön hoitajat ovat osin myös vanhentuneet - ammattitaitoinen hoito on osin kadonnut", Kaipio sanoo.
Yhteistyön kautta
syntyy säästöä
Olkijoen kylän alueella on yhdyshenkilönä toimivan Paavo Kokon laskelmien mukaan toistakymmentä hankkeen raameihin kuuluvaa tiekuntaa tai useamman käyttäjän yksityistietä. Kokon mielestä hanke on hyvä, sillä etenkin keväisin hän on havainnut osan yksityisteistä olevan huonossa kunnossa. "Hankkeen kautta saadaan suunnitelmallisuutta alueittain yksityisteiden hoitoon. Se myös aktivoi tienkäyttäjiä ja osakkaita."
Vaikka toteuttaminen alkuvaiheessa hieman tieosakkaiden varoja vie, tuo se myös kunnossapidosta suunnitelmallisuuden kautta varmasti säästöä ja hyötyä, uskoo Kokko.
"Nyt kun meillä on hankkeella oma vetäjä, jokaisen ei tarvitse organisoida ja suunnitella erikseen kunnossapito- ja perusparannushankkeita. Ne tulevat hoidetuksi keskitetysti."
Yhteistyön Kokko odottaa järkiperäistävän niin kunnossapitoa kuin tiehoitoakin, kun jokaisen tiekunnan ei erikseen tarvitse tilata tielleen soraa tai höyläystä. Suurempina kokonaisuuksina on helpompi kilpailuttaa urakoitsijoitakin. Olkijoellakin saadun palautteen perusteella tieosakkaat ovat nähneet ongelmana tiehoitokuntien toimimattomuuden.
"Yksi mahdollisuus voisi olla esimerkiksi Olkijoen kylän yhteinen tiehoitokunta, johon jokainen yksityisteistä saisi valita edustajansa."