Oulussa vuonna 2004 aloitettu omakotiyhdistysten kylätalkkaritoiminta on niin suosittua, että talkkareita tarvitaan koko ajan lisää. Tällä hetkellä töissä on 23 talkkaria, mutta heitä tarvittaisiin lähes 30.
Talkkarit työllistetään TE-keskuksen palkkatuen avulla, eli he ovat pitkäaikaistyöttömiä. Kylätalkkarin homma on hyvä ponnahduslauta työelämään.
"Juuri nyt meillä on vajetta, koska kolme henkilöä pääsi muualle töihin", projektisihteeri Päivi Toivola Suomen Omakotiliiton Oulun piiristä kertoo.
Kuuden tunnin työpäivä
Talkkarina voi toimia korkeintaan kaksi vuotta. Yleensä vanha talkkari perehdyttää uuden tulijan työhön. Jos entinen työntekijä on ehtinyt jo lähteä, perehdytys voi johtaa ulkopuolisen mielestä kummalliseen tilanteeseen. Onpa jopa epäilty, että omakotiyhdistysten johtajat teettävät talkkareilla kaikki omat kotihommansa.
"Se olen varmaan minä, josta noin puhutaan", Omakotiliiton Oulun piirijärjestön yhteyshenkilö Raili Mehtomaa naurahtaa.
Selityskin löytyy. Jonkun on pakko näyttää, miten ikkuna pestään tai rikkaruohot kitketään, ettei vahinkoja pääse sattumaan. Mehtomaa on ottanut asian hoitaakseen. "Kerrankin kukkapenkistäni oli kitketty kaikki kasvit pois. Istutimme ne sitten takaisin", Mehtomaa kertoo perehdytyksen vaiheista.
Lopulta talkkarit ovat kuitenkin miehiä paikallaan. Asiakkaat ihmettelevät, mistä näin hyviä miehiä löytyykään.
"Työvoimatoimistostahan heitä. Pitkäaikaistyöttömyys jättää vain kummallisen leiman ihmiseen", Mehtomaa päivittelee.
Talkkarit tekevät kuuden tunnin päivää. Kuukausipalkaksi tulee noin tonni. Työn kuvaan kuuluu kodin pikku hommia, mutta yritysten kanssa ei saa kilpailla. Sähköhommat ja isommat remontit talkkari jättää ammattilaisille. Katollekaan talkkari ei turvallisuussyistä saa kiivetä.
"Työt, joita talkkari voi tehdä, ovat pieniä arkiaskareita. Talkkarit arvioivat itse ja voivat myös miettiä yhdessä meidän kanssamme, mikä on liian suuri urakka. Talkkareilla ei ole myöskään työkaluja itsellään, eli he antavat vain työpanoksensa", Mehtomaa muistuttaa.