Sunnuntaina Ylivieskassa julkistetussa Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelmassa ei jaaritella turhia. Siihen on listattu 25 toimenpidettä, joilla maalaiskylien elämää kohennetaan. Kaikille toimenpiteille on myös nimetty toteuttajat.
"Voi sanoa, että tässä ohjelmassa siirrytään sanoista tekoihin. Kylillä on tähänkin mennessä tehty paljon hyviä, uusia asioita, mutta nyt ohjelmatyössä otetaan selvä askel konkreettisten tekojen suuntaan", luonnehtii Pohjois-Pohjanmaan liiton kyläkoordinaattori Kaisa Uusioja uutta maakunnallista kyläohjelmaa.
Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminta on esimerkillisen jäntevää verrattuna mihin tahansa Suomen maakuntaan. Maakunnassa on kaikkiaan 330 kylää, ja kyläsuunnitelmia on tehty jo yli sadalle kylälle. Erilaisissa kehittämishankkeissa on mukana yli 200 kylää.
"Avainsana on verkostomalli. Maakunnan kylät tekevät asioita yhdessä, ottavat mallia toisten onnistumisista, pohtivat yhteisiä ongelmia ja ratkovat niitä yhdessä. Myös kylätoiminnassa mukana olevat viranomaiset ja muut organisaatiot ovat keskenään verkottuneet", Kaisa Uusioja sanoo. Tällä järjestelmällä vältetään päällekkäistä työtä.
Uuteen kyläohjelmaan on koottu kaikki ne tärkeimmät haasteet, joihin kylillä nyt kuumeisesti haetaan vastauksia. On tieasioita, jätevesikysymyksiä, maankäytön suunnittelua, maisemanhoidon parantamista, hoivapalvelujen järjestämistä, uuden tietotekniikan hyödyntämistä, tonttipolitiikkaa, nuorten aktivoimista ja niin edelleen.
"Perusidea on, että kylät itse hakevat ne parhaat mallit, joilla asioihin voidaan vaikuttaa", Kaisa Uusioja sanoo.
Kylien näköinen
kehittämisohjelma
Pohjois-Pohjanmaan kyläohjelman laadinnassa on noudatettu EU:nkin suosittelemaa etenemistapaa alhaalta ylöspäin. Kyläohjelma on koottu kyläsuunnitelmien sekä erikseen toteutetun kyläkyselyn vastausten pohjalta. Siihen vastasi 120 kylää.
"Tämä suunnitelma on varmasti kylien näköinen ja kuuloinen", Kaisa Uusioja vakuuttaa.
Kyläohjelma on toinen Pohjois-Pohjanmaalle laadittu. Uusina asioina ovat vahvasti nousseet esille vesistöjen kunnostustarpeet, kylien lähiliikunta-alueet, perinteeseen nojaava kylämatkailu ja maisemanhoito.
"Yksi iso asia on myös se, että kylillä halutaan luoda paremmat yhteydet kuntiin. Kyläsuunnitelmat pitäisi saada mukaan kuntien omiin suunnitelmiin", sanoo Kylävalakiat-hankkeen projektipäällikkö Tarja Niskanen.
Vaihtoehtona on hänen mielestään joko kuntakohtaisten maaseutusuunnitelmien laadinta tai kyläohjelmien liittäminen osaksi kuntasuunnittelua.
"Vihannissa kunnanhallitus päätti jo ottaa kyläsuunnitelmat mukaan kuntasuunnitelmaan", hän mainitsee.
Esimerkiksi kylien pientiestön ongelmiin on jo tähän mennessä löydetty aivan uusia keinoja ja rahoituskanavia. Pyhäjärvellä toimii tieisännöitsijä, joka hoitaa noin 20 tieosuuskunnan asioita. Toinen uusi malli on tieosuuskunta, jolle on saatu laadituksi valtakunnalliset mallisäännöt.
Uusi EU-ohjelma
sopii Suomelle
Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivien pääjuhlassa Ylivieskassa puhunut maaseutuneuvos Eero Uusitalo sanoi suomalaisen maaseudun kehittämistyön olevan erittäin hyvin sopusoinnussa EU:n komission vuosien 2007-2013 maaseutuohjelman kanssa. Kyseessä on tuore komission esitys, joka saattaa vielä käsittelyssä muuttua.
"Komissio haluaa valtavirtaistaa Leader-työtavan, ja Suomi on siinä jo nyt Euroopan ykkönen. Suomi on haja-asutuksen ja pienten kylien maa. Meillä paikallisen kehittämistyön voimistaminen on erityisen tärkeää", Eero Uusitalo sanoi.
Komission esitys korostaa myös kylien omatoimisuutta ja alhaalta päin lähtevää kehityslinjaa. Myös siitä Suomella on hyviä kokemuksia.
Kylätoiminnan rahoitus on yhä ongelmallinen. Rahoitusta saadaan lähinnä EU-hankkeiden kautta, mutta niissäkin tarvitaan omarahoitusosuus ja kuntarahoitusta. Uusitalo kaipasi kuitenkin kylien kehittämiseen rahoitukseen pysyvyyttä. Koska kylät ottavat yhä enemmän vastuuta käytännöllisestä kehittämistyöstä, sen pitäisi hänen mielestään näkyä myös valtion rahoituksen kasvuna.