"Polttopuiden tekoa, rankojen ajoa, pihatöitä, remonttihommia. Kylärengin arkeen kuuluu töitä laidasta laitaan", kertoo Pelkosenniemen kirkonkylän kylärenkinä toisen pestinsä äskettäin aloittanut Kalervo Sumukari."
Sumukari maalaa ensitöikseen työnantajansa kyläyhdistyksen kylätupaa, johon remontin jälkeen sijoitetaan myös nettipiste.
"Kun minua pyydettiin uudelleen kylärengiksi, lähdin mielelläni. Ensimmäisestä renkipestistä viime kesältä jäivät mukavat muistot", hän kiittelee.
Sumukari aloitti viime vuoden toukokuussa rengin hommat istuttamalla erään isännän perunat. Kun rengintyöt syyskuussa päättyivät, hän nosti samasta maasta perunat ylös.
"Etupäässä avuntarvitsijat ovat olleet vanhempaa väkeä, sotaveteraaneja ja -invalideja. Eräälle sotainvalidille sahasin, pilkoin ja pinosin kesällä kaksi viikkoa polttopuita. Kun isäntä urakan jälkeen katseli liiteriään, hän tuumasi polttopuiden riittävän hänen loppuelämäkseen", Sumukari muistelee.
Viime kesänä Sumukarilla riitti halonhakkuuta ja nurmikon leikkuuta paljon, kun kaikki halusivat hänet yhtä aikaa töihin. Kesän aikana rakennusmies sai käyttää koko laajaa ammattitaitokirjoaan, kun eräässä talossa piti naulata huopakatto ja toisessa kiinnittää matto lattiaan.
"Ei kylärengin homma ole pelkästään työntekoa vaan mitä suurimmassa määrin myös sosiaalista kanssakäymistä. Työn ohessa parannamme talonväen kanssa maailmaa, käymme yhdessä kaupassa ja muilla asioilla. Viime kesänä kävimme erään isännän kanssa kauppareissulla Sodankylässä saakka", hän kertoo.
Viime vuonna kyläyhdistyksellä oli myös kyläpiika, joka teki taloissa naistentöitä. Hänen työnsä oli pääasiassa viikkosiivousten tekoa, ikkunanpesua, leipomista ja ruoanlaittoa.
"Palkkaisimme kyläpiian nytkin, jos sopiva vain löytyisi. Toiveenamme on, että meillä olisivat molemmat töissä koko ajan", kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reeta Hyttinen kertoo.
Palkka yhdistelmätuesta
Pelkosenniemen kyläyhdistys perustettiin joulukuussa 2000 monikymmenvuotisen suunnittelun ja pohtimisen tuloksena. Hyttinen tietää, että ensimmäiset suunnitelmat kyläjärjestön perustamisesta tehtiin jo 1970-luvun alkupuolella.
"Ensimmäinen kyläpiika aloitti työnsä syyskuussa 2003. Pian hänelle esitettiin toivomuksia, josko toimintaan saataisiin myös kylärenki, sillä miestentöidenkin tekijää kaivattiin", Hyttinen muistelee.
Rengin töistä asiakas maksaa 6 euroa tunnilta. Lisäkorvaus peritään esimerkiksi moottorisahan ja moottorikelkan käytöstä. Piian tuntitaksa oli 10 euroa.
"Taksat ovat pieniä, koska toimintaa pyöritetään yhteiskunnan tuella. Ei ole tarkoitus, että kyläyhdistys tekisi piialla ja rengillä bisnestä", Reeta Hyttinen kertoo.
Pelkosenniemen kyläyhdistys käyttää rengin ja piian palkkaukseen työvoimatoimiston ja Kelan työmarkkina- ja työllistämistuesta koostuvaa yhdistelmätukea.
Osa työllistämiskustannuksista katetaan asiakkailta tulorahoituksena perittävistä tuntikorvauksista.