Raija Korppilan ja Juha Laakson pihamaalla perhoset liitelevät, hajuherneet kiipeilevät ja valkoinen kissaneiti torkkuu tyrnipensaan alla. Neljä vuotta sitten Lapaluotoon muuttanut pariskunta kehuu kilvan kotipaikkaansa ja sen tunnelmaa. Vehreän luonnon ja puiden takaa pilkottavan meren äärellä ei uskoisi olevansa asumattomaksi soveltumattomalla alueella.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti lokakuussa 1992 Oulun lääninhallituksen päätöksen, joka hylkäsi Raahen Lapaluotoa koskevan asemakaavan. Perusteena hylkäykselle oli ympäristön epäterveellisyys. Ilman epäpuhtaudet, muun muassa pölymäärät todettiin korkeiksi.
KHO:n päätöksen katsottiin merkitsevän epävarmuutta asumisen jatkamiselle Lapaluodossa. Kymmenen vuotta päätöksen jälkeen Lapaluodossa kuitenkin asutaan eikä asukkailla ole halukkuutta muuttaa minnekään.
Kun talon osto tuli aikoinaan ajankohtaiseksi, ei Lapaluoto Laaksoa ja Korppilaa pahemmin innostanut. Alueen pölyisyydestä ja epäterveellisyydestä kun oli kuullut sitä sun tätä. Kiinteistönvälittäjällä sattui kuitenkin olemaan talo myynnissä Lapaluodossa ja katseltuaan valokuvia, pariskunta päätti käydä katsastamassa talon.
"Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tämä on Raahen kauneimpia paikkoja, meri ja luonto on lähellä ja ihmiset ovat mukavia", kertoo Laakso. Taidegraafikkopariskuntaa miellyttää myös alueen rauhallisuus.
Sen verran huolestuneita mahdollisista pölypäästöistä he kuitenkin olivat, että kysyivät asiaa kaupungin ympäristöviranomaisilta. Sieltä kerrottiin, että pahinta pölyämisaluetta on linja-autoaseman seutu liikenteen takia, kertoo Laakso.
Lapaluodon alueella tehdyt pölymittaukset osoittavat, että pölyjen määrät ovat pysyneet lähes vakiona vuosien 1994-2000 aikana. Kun samana aikana terästehtaan tuotanto on tehostunut ja liikenne lisääntynyt, on pölymäärän pysyminen samana itse asiassa muutos parempaan, kertoo Raahen ympäristönsuojelusihteeri Anja Haavanlammi.
"Se osoittaa, että osoittaa tuotannon kohdalla sitä, että tuotettua tonnia kohti pölymääriä on saatu vähennettyä."
Sitä, voidaanko Lapaluoto nykyään määritellä terveellisemmäksi paikaksi asua, ei ympäristönsuojelusihteeri osaa sanoa. Lapaluodon asemakaavan ottamista uudelleen pohdintaan on kuitenkin mietitty sekä kaupungin Agenda-työryhmän että ympäristökeskuksen kanssa. Haavanlammin mukaan mahdollinen työhön ryhtyminen riippuu kuitenkin kaupungin päätöksestä.
"Agenda-työryhmässä tuntui olevan innostusta asiaan. Toisaalta Lapaluodon toimintojen sisältö, sataman laajeneminen, on siinä yhtenä kysymyksenä."
Pois vain jalat edellä
Vaikka ennen niin vilkkaasta merimies- ja satamakaupunginosasta on aikojen myötä kadonneet kaupat, kahvilat ja koulu, ei yksikään talo ole tyhjillään. Vanhoja puoteja, leipomoita ja kuppiloita on kunnostettu asuintaloiksi ja entinen koulu on vilkkaassa harrastuskäytössä. Asukkailla ei tunnu olevan valittamisenaiheita, miettii Juha Laakso.
Sen verran KHO:n päätöksellä on vaikutusta, ettei uudisrakentamista alueelle sallita. Sen sijaan vanhoja rakennuksia saa korjata ja taloja onkin kunnostettu ahkerasti. Ihmiset huolehtivat taloistaan ja pihoista.
"Vanhat pihapiirit ovat säilyneet hyvin, ehkä juuri siksi, ettei uutta ole saanut rakentaa. On myös hienoa, että ranta on säästynyt rakentamiselta. Täällä on vapaata tilaa", toteavat Korppila ja Laakso.
Lapaluodossa on säilynyt ihmisten elämäntyyli, miettii Korppila. Hänen mielestään alueella yhdistyy kesämökkiasuminen normaaliin asumiseen. Luonto ja meri ovat konkreettisesti läsnä ja omalla pihalla riittää aina tekemistä. Kyllä tämä on omanlaisensa paratiisi, hän huomaa.
Neljä vuotta sitten Laakson ja Korppilan ostaman talon pihan täytti perunapelto. Pariskunta on vähitellen muokannut pihasta puutarhan, jossa marjapensaat ja kukat rehottavat. Tyrnipensas on roihahtanut lähes nelimetriseksi.
Laakso kertookin miettineensä kasvien viihtymistä ja kylällä lentelevien perhosten suurta määrää. Voisi kuvitella, että jos paikka on niin epäterveellinen, niin perhoset sieltä ensimmäisenä katoaisivat, mies toteaa.
Lapaluodossa syntynyt ja siellä koko ikänsä asunut 74-vuotias Hilkka Pohto, omaa sukua Luoto, kuuluu niihin lapaluotolaisiin, joita ei saa kylästä pois kuin jalat edellä. Talot ovat vanhoja, eivätkä mitään luksusasuntoja, mutta alue on kodikas ja ranta, saaristo ja meri asukkaille tärkeitä.
"Kun Rautaruukki tuli tänne, niin kyllähän ilmassa sitä pölyä oli. Vuosikymmenien aikana tilanne on parantunut huomattavaksi."
Pohto on ilokseen huomannut, että viime vuosien aikana lapaluotolaiset ovat innolla kohentaneet talojaan ja laittaneet pihojaan. Alueelle on muuttanut aika paljon uusia asukkaita, talot menevät hyvin kaupaksi.
Elämä sujuu leppoisasti Lapaluodossa. Kesällä kylällä käy vanhoja lapaluotolaisia kesäasunnollaan tai sukulaisia katsomassa ja pihoilla kirmailee lapsia. Kevät ja syksy ovat vilkasta aikaa kalasatamassa. Syksyn kohokohta ovat kalamarkkinat, joille saapuu väkeä ympäristökuntia myöten.