Pudasjärven Kollajan kylällä asuva Martti Kokko katselee kotirannastaan Iijoelle ja pitää näkemästään.
"Tässä maisemassa silmä lepää", eläkkeellä oleva metsätyömies tuumaa.
Vuormankoski kohisee sadan metrin päässä vuolaana, mutta Kokon pelkona on, ettei näin tulevaisuudessa enää ole. Mielessä on Pohjolan Voiman esille nostama Kollaja-hanke, jonka hän uskoo toteutuessaan vievän joen luonnontilan.
"Jokiuoma kuivuisi. Kalat kaikkoaisivat. Koko maisema menisi pilalle", hän maalailee.
Kokko ei ymmärrä, miksi nelisenkymmentä kilometriä koskiensuojelulailla varjeltua jokiluontoa pitäisi uhrata seudulle suunnitellun tekoaltaan ja siihen liittyvän uuden voimalan takia.
"Valtakunnan mitassa energiataloudellinen hyöty olisi minimaalinen. Ihmetellä täytyy, että rakentamista on alettu edes miettimään."
Vaikutukset
laajalle
Kokko ei ole ajatuksineen yksin. Kollajan alueella on kolmisensataa asuttua taloa ja lisäksi satakunta kesämökkiä. Kokon tietojen mukaan valtaosa asukkaista on tiukasti allasta vastaan.
Rakentamisaikeet huolestuttavat kylän vakituisiin asukkaisiin kuuluvaa yrittäjä Pekka Niemitaloakin suuresti.
Maalaisjärjellä ajateltuna hankkeessa ei ole hänestä vähäisintäkään itua. Sitä ei voi perustella edes rakentamisaikaisilla työpaikoilla.
"Kyseessä olisi niin iso hanke, että se pitäisi kilpailuttaa EU:n laajuisesti. Rakentajat tulisivat todennäköisesti ulkomailta, eikä paikkakuntalaisille töitä paljoakaan siunautuisi."
Niemitalo uskoo, että altaan haitat eivät koskisi ainoastaan Kollajan ihmisiä. Hän huomauttaa, että allas ulottuisi tavallaan aina Pudasjärven taajama-alueen liepeille saakka.
"Vesi nousisi Pudasjärvessä, mitä monetkaan rannan asukkaat eivät ole tiedostaneet. Voimayhtiö ei ole riittävän selkeästi tuonut esille syntyviä vedenvaihteluita järvessä", Niemitalo sanoo.
YVA
paikallaan
Pudasjärven kaupungintalolla allashankkeeseen suhtaudutaan rauhallisesti. Kaupunginjohtaja Pauli Harjun mukaan kantaa ei ole muodostettu puoleen eikä toiseen. Viisaampia ollaan sitten, kun voimayhtiö on saanut valmiiksi ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA).
"On hyvä, että mahdollisen rakentamisen vaikutuksia on alettu selvittelemään", Harju toteaa.
Harjulta löytyy kuitenkin ymmärtämystä sille, että altaan rakentaminen on jälleen nostettu tapetille.
"Koska maan sähkönkulutus on nousussa, on selvää että jokaisen tuotantomuodon kapasiteettia pitää pystyä kasvattamaan. Siksi Kollajankin merkitys on tarpeen tutkia."
Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja muistuttaa, että Kollajan ottaminen selvitettäväksi on seurausta muiden tekemistä linjauksista. Taustalla ovat hallitusohjelmaan tehty kirjaus vesivoiman tuntuvasta lisärakentamisesta sekä Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia, jossa YVA:n laatimista Kollajasta pidetään tarpeellisena.
Kollajan rakentamisen merkitystä valtakunnan sähköntuotannon lisäämisen kannalta on monissa puheissa moitittu mitättömäksi, mutta Ylisaukko-ojan mukaan näin ei ole.
"Vesivoima on ainoa tuotantomuoto, jolla sähköä voidaan tuottaa silloin, kun sitä tarvitaan. Vesivoiman merkitys valtakunnan sähköjärjestelmän ylläpidossa on muihin verrattuna aivan olennainen."
