Helsinki
Kyläkoulujen tulevaisuus näyttää lähivuosina entistä vaikeammalta. Muuttoliikkeen lisäksi kouluja alkaa tyhjentää myös ikäluokkien pieneneminen. Kuuden vuoden kuluttua peruskoulun aloittaa väestötilastojen mukaan enää vajaat 56 700 lasta, mikä on noin 6 800 tämänsyksyistä vähemmän.
Opetusryhmiksi muutettuna tämä merkitsisi jopa 400 ekaluokan vähennystä, laskee erityisasiantuntija Olli Luukkainen Kuntaliitosta. Käytännössä oppilaskato kuitenkin hajaantuu eri kouluihin. Ankarimmin se koettelee syrjäseutuja, joista lapset ovat muutenkin käymässä vähiin.
Oppilasmäärän väheneminen näkyy jatkossa myös koulujen valtionosuuksissa, jotka perustuvat ennen muuta oppilasmääriin. Valtion budjetista säästyville miljoonille löytyisi kyllä käyttöä vaikkapa aikuiskoulutuksessa tai kokonaan muilla yhteiskunnan sektoreilla kuten terveydenhuollossa.
Käytännössä koulunpito ei kuitenkaan halpene samaa tahtia kuin lapset vähenevät, sillä palkkaa ei makseta oppilaille vaan opettajille. Usein helpoin, joskus ainoa ratkaisu on lakkauttaa koulu ja siirtää lapset isompiin kouluihin ja isompiin opetusryhmiin.
Viime vuosikymmenen loppupuolella kouluja lakkautettiin satakunta vuodessa, vaikka ikäluokat jopa kasvoivat hieman. Vuonna 1996 koulun aloitti 64 009, vuonna 2000 64 970 lasta. Siinä välillä ekaluokkalaisia oli enimmillään miltei 67 000. Samaan aikaan lakkautettiin nelisensataa peruskoulua.
Mahdoton yhtälö vaatii uudet ratkaisut
Luukkainen kertoo, että 38:ssa suomalaisessa kunnassa syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta. Vaikka lapsiperheet pysyisivät vastedes kotiseuduillaan, noin sadassa kunnassa saataisiin syksyllä 2008 kokoon vain yksi täysi ekaluokka, sillä niihin syntyi viime vuonna alle 20 lasta. Yli 160 kunnassa eli useammassa kuin joka kolmannessa kunnassa vauvoja oli alle 30.
Kouluverkon säilyttäminen nykyisellään vaikuttaa siis jokseenkin mahdottomalta, vaikka hyvää tahtoa ja juhlapuheita varmasti riittää. Luukkaisen mielestä ainoa realistinen keino huolehtia lasten koulunkäyntimahdollisuuksista on pohtia ajoissa kokonaan uusia ratkaisuja.
Oppilasmäärä riittää koulunpitoon paremmin, jos samaan kouluun esimerkiksi kootaan oppilaat jopa esiopetuksesta lukioon asti. Kunnat voivat myös yhdistää koulutoimensa. Silloin lapset pääsevät lähimpään kouluun kuntarajasta riippumatta ja päteville aineenopettajille riittää enemmän opetustunteja useammassa koulussa.
Etäopetuksen avulla lapset voisivat opiskella välillä omalla kylällä tai jopa kotonaan, jolloin päivät jäävät edes välillä lyhyemmäksi kuin pitkän koulumatkan takana. Ainakin Kuusamossa suunnitellaan verkkokoulua, jossa lapset kävisivät osan viikkoa kyläkoulua ja osan viikkoa isompaa koulua.