Alakoululaisten lukumäärä Oulun läänissä on laskussa. Se merkitsee rajua muutosta maaseutukyliin. Vaikka kyläkouluja lakkautettiin kiihtyvällä vauhdilla 90-luvulla, tahti jatkuu. Enää ei ole rahaa opettajan palkkaamiseen ja koulun ylläpitoon muutamaa oppilasta varten.
Kehitys on väistämätön, vaikka tuntuu pahalta. Kylä autioituu, kun sieltä menee koulu, posti ja kauppa. Se on kuitenkin kehityksen suunta. Saman on kokenut Ruotsi jo vuosikymmeniä sitten.
Oulun läänissä vain Oulun seutukunnan koulujen oppilasmäärät kasvavat lähivuosina, muualla mennään rajusti alaspäin. Rajuin pudotus on Kehys-Kainuussa, jossa ala-asteiden oppilasmäärät supistuvat seuraavien viiden vuoden aikana yli viidenneksellä. Kun tähän lisätään muuttoliikkeen vaikutus, pienet kylät uhkaavat tyhjentyä lapsiperheistä.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen arvioi kyläkoulujen määrän vähentyvän kymmenesosalla viidessä vuodessa. Edellisen kymmenen vuoden aikana Oulun läänissä lakkautettiin 115 ala-astetta. Lisää on luvassa. Tällä hetkellä Oulun läänissä on 352 ala-asteen koulua.
Kokkosen mielestä kuntien on syytä vakavasti ryhtyä suunnittelemaan pienten kyläkoulujen sijaan kolmiopettajaisten, noin 45-60 oppilaan aluekoulujen muodostamista. Ne olisivat pedagogisesti terveellä pohjalla, opettaisihan yksi opettaja kahta luokkaa, eikä useita yhdysluokkia samanaikaisesti. Kunta kykenisi myös paremmin ohjaamaan määrärahoja laitteisiin, koulukirjastoihin ja liikuntatiloihin. Kolmiopettajaisista kouluista muodostuisi kyläalueiden sivistyksen keskuksia.
Ajatukset ovat tietenkin kauniita, mutta todellisuus voi olla toinen. Lapset ja heidän vanhempansa taistelevat viimeiseen asti oman koulun puolesta. Periaatteessa he ovat oikealla asialla. Kovin pitkät koulumatkat ovat raskaita koululaisille. Lapissa kuitenkin on jo vuosia ollut pakko tottua siihen, että koulumatkat voivat olla kymmeniä kilometrejä.
Aluekoulujen tavoitteena on turvata laadukas opetus. Mutta ennen kuin ne Oulun läänissä toteutuvat, käydään monta kouluriitaa. Jostain syystä kylien välille on syntynyt käsittämättömiä raja-aitoja ja asennevastarintaa. Siksi onkin viisasta alkaa varautua kyläkoulujen lakkautuksiin jo nyt. Näin kunnissa on aikaa harkita asioita, jolloin päätöksetkin syntyvät rauhallisesti.
Kuntien kannattaisi nyt vakavasti miettiä, mitä yhteistyöllä saataisiin aikaan niin, että koulupalvelut säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Sehän on nimenomaan koululaisten etu. Kaikkien ei kannata tehdä samanlaisia päätöksiä samoilla seuduilla.
paakirjoitus@kaleva.fi