Ylivieska
Alhainen syntyvyys ja kiihtyvä muuttoliike uhkaavat sulkea loputkin harvaan asuttujen alueiden pienet kyläkoulut. Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen ennakoi "kyläkoulujen harvenemisen tiivistyvän".
Tilastokeskuksen tietojen pohjalta tehdyssä yhdenvedossa ennakoidaan 1-6-vuotiaiden vuosiluokkien oppilasmäärän pienenevän Oulun läänissä 7,1 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana.
Nivalan ja Haapajärven seutukunnassa vauhti on tätäkin rivakampi - 9,2 prosenttia. Kokkonen huomauttaa, että yhteenvedossa ei ole otettu huomioon muuttoliikkeen vaikutusta, mikä sekin koettelee läänin eteläosaa.
Viime vuoden syntyvyystilastot ennakoivat kovaa kohtaloa pikkukouluille jo lähiaikoina. Kärsämäellä syntyi vain 36 lasta, Pyhäjärvellä 43 ja Reisjärvellä 41 lasta. Sekä Kärsämäellä, Pyhäjärvellä että Reisjärvellä viime vuonna syntyneiden lasten määrä riittää vain kahden vuosiluokan perustamiseen kullakin paikkakunnalla.
Tilastokeskuksen 2001 julkaisemassa vuoteen 2030 ulottuvassa ennusteessa väen vähennys läänin eteläosassa on huikea vaihdellen Nivalan 16,2:sta Reisjärven 36,5 prosenttiin.
Kyläkoulujen kannalta "muuttoliike pahentaa tilannetta etenkin alueilla, jotka ovat kaukana kasvukeskuksista", Kokkonen sanoo. Lähellä keskuksia oleva maaseutu puolestaan näyttäisi pärjäävän.
Jokainen haluaa pitää koulunsa
Oulun läänin eteläosassa Nivalan ja Haapajärven seutukunnan alueen kaikissa kunnissa on useita pikkukouluja. Nivalassa on 14 ala-asteen koulua, Haapajärvellä 11, Kärsämäellä 5, Pyhäjärvellä 8 ja Reisjärvellä 7.
Tilanne Reisjärvellä näyttää vaikeimmalta. Seitsemästä koulusta vain kahdessa on enemmän kuin kaksi opettajaa. Peruskoulujen rehtori Juhani Tilli myöntää, että oppilasmäärät vähenevät, mutta jokainen haluaa pitää koulun kylällään. Mitään radikaalia ei ole tehty, vaan kouluja lakkautetaan sitä mukaan, kun oppilasmäärä putoaa alle 20:n. Ensi syksynä tulee tarkasteluun Hylkiranta.
Nivalassa laskettiin joskus takavuosina, että kaikki paikkakunnan ala-asteen oppilaat mahtuisivat kolmeen-neljään kouluun. Silloisen koulutoimenjohtajan laskelma ammuttiin alas eikä siitä sen koommin ole hiiskuttu.
Yhdenkin kyläkoulun lakkauttaminen on osoittautunut elämää suuremmaksi kysymykseksi, mikä nähtiin vuosi-pari sitten käydyssä taistelussa Padingin koulun kohtalosta. Tuolloinhan kyläkulmalla suivaannuttiin koulun lakkauttamisesta niin perinpohjaisesti, että kylältä tehtiin esitys kuntarajan muuttamisesta. Esitys ei kuitenkaan johtanut tulokseen.
Nivalassa on edetty yksi tippuu -periaatteella. Seuraavana on listalla Sarjankylä, jossa oppilasmäärä on niukin naukin yli 20. Parinkymmenen oppilaan rajaa on käytetty, vaikkei poliittista yksimielisyyttä elävän koulun koosta ole kyetty päättämään.
Arvovalinta hinnalla millä hyvänsä
Kovia vääntöjä on käyty ja käydään kaikissa kunnissa kyläkoulujen kohtalosta. Haapajärvi teetti taannoin ulkopuolisella kouluasiantuntijalla kouluverkkoselvityksen, minkä mukaan pikkukouluja oltaisiin pantu kiinni. Selvitys ei miellyttänyt päättäjiä.
Sivistystoimenjohtaja Veijo Tikanmäki sanoo, että 2-opettajainen koulu tulee kalliiksi kunnalle. Kustannukset ovat 6 000 euroa oppilasta kohti vuodessa, kun isommassa koulussa ne ovat puolet vähemmän. Haapajärvellä on kuitenkin tehty arvovalinta pitää kyläkouluverkko vahvana.
Siitä huolimatta Kuusaan koulu, joka on kaupungin keskustasta mitattuna kauimpana, uhkaa loppua. Oppilaita on enää 16.
Viime lukuvuosi Pyhäjärvellä päättyi koululakkoon. Lakkautusuhan alaisten kyläkoulujen lasten vanhemmat vetivät lapsensa pois koulusta vähäksi aikaa tukeakseen vaatimusta koulujen säilyttämisestä. Kuntasuunnitelmaan kirjatut koulukuolemat jäädytettiin.
Kipeä kysymys on sysätty työryhmän pohdintaan. Kaupungin sivistysjohtaja Marja Viljamaa sanoo, että parempi kuin ei sano mitään, selvitellään ja katsotaan sitten.
Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen osoittaa kuntia sormella päättämättömyydestä. "Päätöksiä pitää pystyä tekemään, ettei jouduta paniikkijarrutuksiin. Myös vanhemmat ymmärtävät helpommin, jos he tietävät pari kolme vuotta etukäteen, ettei koulua kohta ole."
Läänin keräämä tilastotieto antaa hänen mukaansa hyvän pohjan kouluverkon suunnitelmalliselle kehittämiselle.
Kokkonen peräänkuuluttaa kuntien yhteistyötä. Hän arvioi yhteistyön kasvukeskusten ympärillä toimivan paremmin kuin niiden paikkakuntien kesken, jotka ovat pakkotilanteessa. Usein "molemmat kunnat haluavat hallita eikä kumpikaan ole valmis luopumaan omastaan toisen hyväksi."
"Tärkeämpää on, että ihmiset saavat palveluita kuin se, mikä on niitä järjestäjä", Kokkonen muistuttaa.