Kunnat etsivät kuumeisesti uusia omistajia lakkautetuille kyläkouluilleen. Kunnat luopuvat säästösyistä lopetetun koulun omistuksesta, sillä opettajien palkkojen lisäksi säästöä syntyy kiinteistöjen ylläpidosta.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta kertoo, että vuosina 1990-2005 lakkautettiin 176 koulua, joista puolet on myyty.
Kaikkien kuntien tavoitteena on myydä koulu. Niitä myydään tarjousten perusteella tai huutokaupalla.
Koulujen uusia omistajia ovat yksityiset ja yritykset, jotka ovat ostaneet niitä asunnoiksi ja henkilökunnan virkistyskäyttöön. Niihin on perustettu myös matkailuyrityksiä tai niissä on pienyritystoimintaa.
Kouluja on haluttu säilyttää myös kylätaloina, mutta kunnilla on nykyisin vielä huonommat mahdollisuudet jättää niitä itselleen kustannustekijöiksi. Kuntien omistuksessa yhä olevat koulut on osin vuokrattu asumiskäyttöön ja osa toimii kyläläisten kokoontumispaikkoina.
Tänä vuonna kouluja on lakkautettu poikkeuksellisen paljon, 16. Kunnat eivät ole saaneet niitä myydyiksi. Niiden asunnot ovat pääosin vuokrakäytössä.
Maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, syntyykö koulurakennuksesta kauppoja. Kuusamo on kauppoja tehnyt.
Hintahaitari
suuri
Viimeaikaisten kauppojen hinnat ovat liikkuneet 8 000 ja 80 000 euron välillä. "Kuusamon hinta on toinen kuin Kestilän. Se voi olla kymmenkertainen", Kokkonen huomauttaa.
"Aikanaan valtio on pannut kouluihin rahaa 400 000 euroaja kunnat ovat laittaneet osansa. Koulut ovat tehneet tehtävänsä, ja tällä hinnalla ne nyt myydään."
Tyhjän panttina seisoo kouluja, joiden sijainti on huono tai kylällä on asuntoja tyhjillään muutenkin. "Kun palvelu, kuten koulu kylältä lakkaa, se on viesti myös kylästä. Se ei enää kasva." Kouluja jää tyhjilleen kiihtyvällä vauhdilla, kun ikäluokat pienenevät ja kunnat supistavat kouluverkkojaan suurempien kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa.
Kokkonen arvioi koulujen lakkauttamisvauhdiksi vuoteen 2010 mennessä Oulun läänissä 8-9 koulua vuodessa.
Pääosa tyhjilleen jääneistä ja myytäviksi tulleista kouluista on Kokkosen mukaan 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja. Rakennukset ovat kohtuullisessa kunnossa. Kunta on tehnyt niihin energiakriisin aikana perusremontin vaihtamalla niihin ikkunat.
"Nyt rakennukset kaipaavat remonttia. Ongelmana useissa kouluissa on ilmanvaihto", Kokkonen toteaa.
Koulukiinteistön myynnissä ei Kokkosen mukaan tule hankaluuksia valtionosuuksien takaisin perinnässä. "Kyläkoulujen rakentamisesta on kulunut vuosikymmeniä, ja ainakaan 10 vuoteen yhdellekään kyläkoululle ei ole voitu antaa valtion rahaa."