Kouluverkko supistuu Pohjois-Suomessa reilun kymmenen koulun vuosivauhdilla. Vuosina 1988-2007 Oulun läänissä on lakkautettu 217 koulua.
"Myymättä on neljännes lakkautetuista kouluista. Kiinteistöt, joita ei ole vielä myyty, toimivat pääsääntöisesti kylätaloina", lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta kiteyttää.
Kunnalle tai kaupungille koulun myynti on usein hankala tehtävä. Kouluja ostavat lähinnä yksityishenkilöt ja yritykset, mikä ei aina miellytä kyläyhdistyksiä.
Oulaisissa Mäyrän koulun myynti on kuumentanut tunteita viime keväästä lähtien. Sekavuudessaan vyyhti hakee vertaistaan.
Oulaisten kaupunki on järjestänyt Mäyrän koulusta jo kaksi tarjouskierrosta. Tarjoukset on aina hylätty.
Korkeimman tarjouksen, 21 000 euroa, jätti taiteilija Ben Allal Ayad. Kaupunginhallitus oli valmis myymään kiinteistön Ayadille, mutta valtuusto torpedoi kaupan toissa viikolla äänin 24-11.
Valtuusto tuuliviirinä
Erikoiseksi ratkaisun teki se, että toukokuussa valtuusto päätti myydä koulun. Kun varsin kohtuullisen tarjouksen tehnyt ostajaehdokas eli Ayad lopulta löytyi, ei myynti tullutkaan kysymykseen.
Päätökseen vaikutti Mäyränperän kyläyhdistyksen aktiivinen vastarinta.
"Koulun tulisi jäädä kylän asukkaiden käyttöön", kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Jaakkonen sanoo.
Yksi suuri kysymys kuuluu, onko kyläyhdistyksellä edes varaa koulun ylläpitokustannuksiin, jotka ovat vähintään 6 000 euroa vuodessa?
"On meillä, on oltava. Jos saamme koulun, emme voi enää mennä pyytämään kaupungilta almuja", Jaakkonen tietää.
Säästöt pakko repiä jostakin
Raimo Luhtavaara (kesk.) kuuluu Mäyrä-sotkussa oulaistelaisten valtuutettujen vähemmistöön. Luhtavaara puolsi koulun myyntiä ja jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.
"Tästä voi tulla vaarallinen ennakkotapaus. Mikäli koulua ei myydä ja se annetaan kyläläisille, on kaupungin toimittava samalla tavalla myös kaikkien muiden suljettavien kyläkoulujen kohdalla", Luhtavaara muistuttaa.
Oulaisten kaupunki kärvistelee talousahdingossa, joka pakottaa luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat säälimättömään säästöjen repimiseen. Tehtävä ei ole helppo tai mukava.
"Ei tästä tule mitään, jos päättäjät hyppivät yhden kaupunginosan asukkaiden pillin tahdissa. Pitää katsoa kokonaisuutta", Luhtavaara jyrisee.
Hinnoissa suuret erot
Lääninsivistysneuvoksen kommentit koulujen myynnistä ovat sovittelevia. Pertti Kokkonen myöntää, ettei kaivattuja säästöjä synny, elleivät kunnat myy koulujaan.
"Toki on aina arvokasta, jos koulu jää kylän asukkaiden kokoontumispaikaksi ja opistojen kurssien opetuspaikaksi."
Suuri osa koulukiinteistöistä on rakennettu joko 1950- tai 1960-luvulla. Kauppahinnat vaihtelevat Kokkosen arvion mukaan 5 000 ja 80 000 euron välillä.
"Parhaiten kaupaksi käyvät vesistöjen varsien koulut, jotka ovat kunnostettavissa esimerkiksi kesäasunnoiksi", Kokkonen valistaa.
Koulujen lakkautusten painopiste on siirtynyt Kainuusta ja Koillismaalta Oulun läänin eteläosan jokilaaksoihin. Nykyisellään Oulun eteläisen alueen kouluverkko on liian tiheä.
"Myös tuen karsinta heikensi jokilaaksojen koulujen asemaa. Pienten koulujen lisä säilyi vain kunnissa, joissa asuu alle neljä asukasta neliökilometrillä", Kokkonen taustoittaa.