Sievin Kiiskilän kyläkoulussa kaikuu tänään viimeistä kertaa suvivirsi, niin kuin monessa muussakin Pohjois-Suomen kyläkoulussa.
"Tunnelmat ovat olleet sekavat ja surulliset ja olo epävarma. En uskonut mahdolliseksi, että koulu loppuu", harmittelee kolmen lapsen äiti Maarit Ahola.
Aholan perhe on asunut Sievin Kiiskilammella yhdeksän vuotta.
"Tämä on mieheni Teemun kotipaikka. Jos täällä ei olisi ollut kyläkoulua, kun muutimme, olisimme miettineet muuttoa uudemman kerran. Lapsiperheelle koulu ja päivähoito ovat tärkeimpiä kylän palveluita. Kun kyläkoulu lakkaa, ei tänne enää muuta lapsiperheitä."
Kyläkoulun lakkaaminen ja oppilaiden siirtyminen naapurikuntaan Reisjärvelle vaikuttaa muun muassa koulumatkoihin.
"Ennen kouluun sai mennä pyörällä, mutta syksyllä mennään linja-autolla, mikä myös pidentää lasten koulupäiviä. Ja siirrettäessä oppilaat isompiin ryhmiin jää yksilöllinen opetus pakosta vähemmälle eikä yhteishenki ole samanlainen kuin pienessä koulussa."
Vaikka koulun sulkeminen harmittaa, laittaa Ahola lapset Reisjärvelle kouluun hyvillä mielin.
"Reisjärvellä lapset otetaan hyvin vastaan ja he saavat uusia kavereita. Harmittaa, kun tämä kouluasia meni näin ja sai negatiivisen leiman. Vaikka Sievin päättäjien ja kyläläisten välillä on kiistoja, täytyisi meidän kaikkien ajatella lasten parasta. Lasten ei pitäisi murehtia kouluasioista, vaan heillä täytyisi olla turvallinen olo ja hyvä mieli mennä kouluun", hän painottaa.
"Lapset ovat suhtautuneet koulun vaihtoon iloisella mielellä. En ole kuullut, että kukaan olisi sanonut, ettei halua lähteä. Itsellä on ollut haikea olo viimeisinä päivinä", kertoo Kiiskilän koulun opettaja Sanna Suihkola.
Vanhemmat Timo Lahti, Juha Väntänen ja Erkki Pajukoski ovat myös harmissaan kyläkoulun lakkauttamisesta. Koululaisia, esikoululaiset mukaan luettuna, Kiiskilän koulussa on 65.
"Pettymys on ollut valtaisa. Olisi ymmärtänyt jos pieni koulu olisi suljettu, mutta kun näin iso koulu. Tasavertaista tämä ei ole", sanoo Lahti. "Koululla on järjestetty isien ja äitien iltoja ja yhteistä tekemistä. Koulun lopettamisen jälkeen nostetaan vain kättä autosta."
"Kun velkaa on talosta, niin ei täältä voida lähteä. Kirkonkyläläisten, jotka ovat vuokralla, olisi tarvittaessa paljon helpompaa lähteä. Itse olen käynyt koulun täällä ja tänne olisi ollut mukava lapsetkin laittaa", kertoo Juho Väntänen.
"Koulu on kylän sydän", tiivistää Pajukoski. Tänä vuonna ovensa sulkee 17 Oulun läänin koulua, mikä on suurin luku viimeisen seitsemän vuoden aikana.