Someron kylää lyötiin pari viikkoa sitten ikävällä uutisella kunnanvaltuustosta. Valtuusto kopautti nuijaa jo toisen sellaisen päätöksen päälle, joka tähtää Alavieskan kyläkoulujen opetuksen siirtämiseen kirkonkylän koululle vuodesta 2010 alkaen.
Lakkautus koskee Someronkylän lisäksi pienempiä Kähtävän ja Taluskylän kouluja. Somerolaiset saivat tiedon koulun lopettamisesta lehtiuutisesta kesän alussa.
"Lakkauttaminen meni ensin keväällä läpi kuin sivulauseessa osana kunnan talouden tervehdyttämistoimenpiteitä. Meille ei annettu minkäänlaista mahdollisuutta puhua koulumme puolesta", Someron kyläyhdistyksen puheenjohtaja Teijo Visuri pahoittelee.
Oppilaita riittää
vielä pitkään
Koulun ja kyläyhdistyksen väki painottaa sitä, että missään nimessä ei ole tarkoitus puhua kirkonkylälle rakennettavaa uutta koulua vastaan, sillä kirkonkyläläiset todella tarvitsevat uudet tilat.
"Rakentaisivat vain järkevän kokoisena, niin että me saisimme jatkaa niin kauan kuin oppilaita täällä riittää", kyläpäällikkö Visuri painottaa.
Johtajaopettaja Markku Launonen arvioi, että 20 - 25 oppilasta on se kipukynnys, jonka alle mentäessä toimintaa ei ole järkevää jatkaa edes kahden opettajan voimin. Nyt Somero on 45 oppilaan ja kolmen opettajan työmaa.
Koulun oppilasennuste pysyy yli 40 oppilaan vielä vuosia, ja vuodelle 2013 ulottuvan ennusteen mukaan oppilaita olisi 35.
Visuri tietää kertoa, että viimeisten kymmenen vuoden ajan kylälle on muuttanut lapsiperheitä vuosittain ja virta ei näytä katkeamisen merkkejä.
Kyläkoulun perässä Alavieskaan
Tiistaisin aamupäivällä koululla kokoontuu kyläkerho. Alle kouluikäiset istuvat seinän takana seurakunnan kerhossa, ja eloisa lauma leikki-ikäisiä äiteineen kokoontuu kahvihuoneessa.
"Muutimme muutama vuosi sitten Alavieskaan Kirkkonummelta, kun lapset alkoivat tulla kouluikään. Emme halunneet lapsia suureen kouluun, jossa turvallisuuden kanssa on niin ja näin", Maisa Jutila kertoo. Jutilan 9-, 8-, ja 6-vuotiaiden koululaisten kommentit lakkautuksesta ovat olleet sen suuntaisia, että sitten kyllä lähdetään ja etsitään toinen kyläkoulu.
Lapset saavat olla kyläkoulussa lapsia, kun kaikki eskarilaisista kuudesluokkalaisiin touhuavat samoissa pihaleikeissä.
Äitejä huolestuttaa sekin, miten kuljetukset saataisiin sujumaan. Jo nyt vähäiset kuljetustaksit ovat niin piukassa, että turvavöissä on hakeminen ja reitistä riippuen päivälle voi tulla lisäpituutta tuntikin molempiin päihin.
Kirjasto ja harrastukset uhattuna
Kyläläiset ovat tehneet huikean määrän talkootunteja koulun kunnostuksessa ja ulkoliikuntapaikkojen rakentamisessa. Ei kirkonkylän koulua lähdetä talkoilla korjaamaan, mutta oman kylän sydäntä kylläkin, Teijo Visuri huomauttaa.
"Lakkautus ymmärrettäisiin, jos täällä työskenneltäisiin vanhanaikaisissa tai pilaantuneissa tiloissa, mutta kaikki on hyvässä kunnossa", johtajaopettaja Launonen esittelee koulun atk-tiloja, jumppasalia ja teknisen työn luokkaa.
Kyläyhdistyksellä ei olisi varaa ottaa tiloja hoitoonsa, joten koulun sulkemisen myötä menetettäisiin opintopiirien pitopaikka ja kyläyhdistyksen toimitilat. Vuonna 1956 rakennettu vanha puoli palvelee kirjastona koko kylää ja tarjoaa luistelukaukalon käyttäjille lämpimät tilat töppösten vaihtoon ympäri talven.
