Kyläkauppojen määrä on supistunut sitä mukaa kuin maaseudun asukkaat ovat muuttaneet taajamiin ja kaupunkeihin. Vielä 1980 Suomessa toimi yli 3 400 kyläkauppaa. Vuonna 1992 määrä oli laskenut 1 476:een. Viime vuoden lopussa kyläkauppoja oli enää 704. Vähentyminen on kuitenkin hidastunut.
Vaikka maaseutukylien kauppojen määrä on supistunut, niiden yhteenlaskettu myynti kasvoi viime vuonna reilun prosentin verran 270 miljoonaan euroon. Tästä huolimatta pienten kauppojen kilpailukyky on heikko verrattuna taajamien marketteihin.
Maaseutukylistä on jo mennyt oma koulu ja posti. Jos kauppakin menee, kyliä uhkaa näivettyminen. Maaseutukauppojen aseman ja kilpailukyvyn parantamiseksi onkin luotava investointitukijärjestelmä. Tuella voitaisiin korjata myymäläkiinteistöjä ja laitteistoja. Erityisesti kylmälaitteet kaipaavat uusimista niitä koskevien ympäristösäädösten muututtua.
Tuki ei juuri valtiontaloutta rasittaisi, mutta pelastaisi maaseutukylät. Pahimpien ongelmien korjaamiseen riittäisi valtiovallan taholta noin 15 miljoonan euron investointi. Kyläkauppiaat hankkisivat saman verran. Jos summa jaettaisiin viiden vuoden ajalle, sillä saataisiin kuntoon kaikkiaan 300 kyläkauppaa.
EU:n tukemana aloitettiin viime vuonna hanke kylien palveluiden kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda kyläkaupoista monipuolisia palvelukeskuksia, joissa kyläläiset voisivat veikata ja lainata kirjoja, hoitaa posti- ja apteekkipalveluita ja hankkia kalastuslupia. Huoltoasemakin kyläkaupan yhteydessä voisi olla.
Kyse on maaseutukylien viimeisestä pelastusyrityksestä. Pelkällä tavaroiden myynnillä kyläkaupat eivät enää pysy pystyssä, vaan niiden on kehityttävä monipalveluyrityksiksi. Myös yhteistyötä paikallisten matkailu- ja lähiruuan tuottajien kanssa voisi kehittää. Jos tarjolla on tuoreita oman kylän herkkuja, asiakkaita voi tulla kaupungista asti.
Monet kyläkaupat pysyvät hengissä kesämyynnin varassa. Lämpiminä kesinä saattaa myynti olla viisinkertainen talvikauteen verrattuna. Kaupungista tulevat lomalaiset suosivat perinteisen kyläkaupan palveluja. Tukea tarvitaan myös vakituisilta asiakkailta. Jos oman kylän kauppa halutaan säilyttää, silloin sitä pitää myös suosia.
Hinnoilla kyläkauppias ei pysty kilpailemaan markettien kanssa. Tavara joudutaan hankkimaan pienissä erissä ja kuljetuksista on vastattava itse. Siksi kauppiaat panostavat palveluun. Etua on myös siitä, että kauppa voidaan pitää avoinna myös sunnuntaisin. Kesäisin aukioloaika venyy asiakkaiden mukaan.
paakirjoitus@kaleva.fi