Pohjanmaalla ei ole luultavasti koskaan sorruttu turhaan vaatimattomuuteen. On oltu reilusti komeeta ja tehty suurta. Niin suurta, että vain taivas on rajana, vaikka muut olisivat ideoille hymähdelleet.
Suomen suurimmaksi kyläkaupaksi tituleerattu tavaratalo on kertomus eteläpohjalaisesta sitkeydestä, mahtipontisista ideoista, menestyksestä, tavallisesta miehestä ja tuurista. Se tarina kertoo, kuinka pienestä syntyy suurta ja jopa suurinta, eikä tarinan pistettä vielä näy. Kertomus on ilmiö nimeltä Veljekset Keskinen Oy.
300 metrin kyläkauppa
Tuuri on 500 asukkaan kylä Etelä-Pohjanmaalla, peltojen keskellä mutkaisten taipaleiden takana. Tunnetuksi se on tullut Töysän kunnan kauppakylänä, jonka keskipisteenä säteilee Vesa Keskisen luotsaama tavaratalo.
Aivan pienestä puodista ei ole kyse, sillä viime vuonna Keskisen kyläkaupaksi kutsutun liikkeen 500 miljoonan markan myynnin ylitti vain Helsingin Stockmann vuosituhannen vaihteessa. Se houkutteli yli 3,5 miljoonaa asiakasta ja työllistää vajaat 250 ihmistä. Pituutta myymälällä on lähes 300 metriä ja pinta-alaa 30 000 neliötä.
Lukujen takana on paljon enemmän kuin periaate pitää hinnat edullisina. Suomen suurimmasta kyläkaupasta on tullut matkailunähtävyys, ja sellaiseksi Keskinen on toivonut sen kehittyvänkin. Kaupanteko on kaiken a ja o, mutta voittoihin pyritään monenlaisin keinoin.
Saunaan parkkipaikalla
Kyläkaupan takapihan asvaltilla sijaitsevalla karavaanialueella riittää elokuun viimeisenä lauantaina väkeä. Majoittautuminen on ilmaista ja palvelut kirjaimellisesti lähellä.
Enonkoskelta, Savonlinnan vierestä, saapuneet Sauli Kauhanen ja Pekka Pesonen painelevat pyyhkeet kainalossa kohti joen vartta ostoskärryjä työntävistä ihmisistä välittämättä. Suomalainen saunoo aina, kun siihen on tilaisuus.
"Saunaan vaan vaikka ostosmatkalla", miehet toteavat ykskantaan.
"Tuskinpa monikaan tänne vain ostoksille tulee. Enemmän mielenkiinnosta, kun on puhuttu niin paljon", miehet tuumivat.
Vaikka ostoksille ollaan varsinaisesti menossa vasta kylpemisen jälkeen, on kotiin hankittu jo yhden käden rälläkkä. Vaimot ovat kuulemma kerenneet enemmän.
Saunan takana parkkipaikka on täynnä. Kello on juuri kulkenut puoleenpäivään. Kaupanteko veressä
Jo muinaiset Keskiset elättivät perheensä kaupankäynnillä. Vesa Keskisen isoisän isoisä oli lähipitäjiä kolunnut kulkukauppias ja samoilla linjoilla jatkettiin, kunnes isoisä Toivo Keskinen pisti puodin seinien sisälle 1950-luvulla.
Matti-isän aikana nimi vaihtui Veljekset Keskinen Oy:ksi, ja perheen vesa otti ohjat käsiinsä noin kuusi vuotta sitten. Reilussa 20 vuodessa kaupan myynti on 200-kertaistunut.
Vesa Keskinen pyrkii tietoisesti säilyttämään kyläkaupan imagon. Toimitusjohtajan käyntikortissa hän nimeää itsensä yksinkertaisesti kyläkauppiaaksi, kaupan sisältä löytyy pohjalainen kylänraitti puhelinpylväineen ja julkisivuksi nousee aito pohjalaismaalaistalo.
Hänen tavoitteenaan on tehdä Tuurin kyläkaupasta todellinen nähtävyys, joka oikeuttaa tulemaan ostamaan kauempaakin.
"Jos joku lähtee ostamaan maitoa ja pesuainetta 200 kilometrin päästä, häntä pidetään hassahtaneena, mutta matkailijaa fiksuna ja sivistyneenä", hän pohtii pilkettä silmäkulmissaan. Keskinen tuntee elämysten arvon eikä ole antanut epäilijöiden lannistaa välillä yliampuviltakin tuntuvia ideoitaan.
Esimerkiksi kelpaa aikanaan hilpeyttä herättänyt Miljoonapilkki. Viime talvena tapahtumaan saapui lähes 25 000 osallistujaa. Naureskelijat muuttuivat seläntaputtelijoiksi.
Vuokran maksu kassalle
Kyllikki ja Reijo Ruuhijärvi ovat pysäköineet matkailuautonsa Keskisen parkkiin jo monena vuonna kaikilla lomareissuilla mennen tullen. Siinä täytetään varastot ja tavataan samoissa merkeissä tutuiksi tulleita ystäviä.
"Täällä on aina porukkaa: pääsiäisenä ja joulunakin. Periaatteessahan tää ei maksa mitään, mutta tosiasiassa taitaa olla kallein paikka: tässä kun pari yötä ollaan niin on tonni mennyt", hämeenlinnalaiset kertovat.
"Meillä onkin tapana sanoa ennen viimeisiä ostoksia, että käydäänpä maksamassa vuokra Vesalle", he nauravat.
He ovat huomanneet, että ostaminen on välillä lähes hysteeristä. Joidenkin tavaroiden halvat hinnat vetävät ihmiset kauppaan, mutta todellisten säästöjen saamiseksi pitäisi vertailla paljon. Onpa käynyt niinkin, että kotoa saman tavaran olisi saanut halvemmalla ja monet heräteostokset harmittavat myöhemmin.
Karavaanialue kuitenkin kutsuu kerta toisensa jälkeen.
Bussilla kauas kauppaan
Ostamisen onnen ja edullisiksi mainostettujen hintojen pauloihin jääneet ihmiset saapuvat kyläkauppaan joukoittain läheltä ja kaukaa.
Vaikka venäläisten turistien ralli onkin lähes loppunut tax free -myynnin lakkauttamiseen, saapuu kotimaasta yhä useampia bussilastillisia ostosmatkalaisia.
Jyväskyläläisen bussikuski Tauno Mutasen mielestä "hommalla ei ole ekonomista järkeä tippaakaan", mutta muita syitä kylläkin.
"Ihmiset tykkäävät kokoontua ja tehdä ostoksia yhdessä. Tällaisilla matkoilla yksinäiset pääsevät ulos majoistaan", hän pohtii nostellessaan kasseja toistensa jälkeen auton sisälle.
Kyytiin sopii myös itselle hankittu jiirisirkkeli. Oli taloudellista järkeä tai ei.
Mutasen autossa ruokaostoksille tullut Raimo Vuorinen sen tietää: matka kuin pieni loma. "Kymmeniä kertoja on tullut käytyä. Matkalipun hinnalla saa huoltamolta munkkikahvitkin", hän kuvailee.
Sydämellistä myyntiä
Kaupanteossa pitää olla inhimillinen ote, uskoo Keskinen.
"Asiakkaiden toiveiden kuunteleminen ja toteuttaminen on voimavara, jota muut kauppiaat eivät ole huomanneet."
Hän kunnioittaa syvästi isoisäänsä ja luottaa tämän periaatteisiin: nöyryyteen, rehellisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Huipulle ei ole noustu yössä, vaikka nopeasti kuitenkin.
"Kun jotain tehdään, se pitää tehdä kunnolla. Totuudessa on pysyttävä ja hengen on oltava lämmin. Sellaista ei ole tietokoneohjatuissa automarketeissa", hän sanoo.
"Täydellä sydämellä tätä saa tehdä, että myynti pysyy hyvänä. Nyt näyttää hyvältä -- tästä on tulossa historian paras vuosi", Keskinen paljastaa.
Hänen on helppo omistautua perheyritykselle. Aamusta yömyöhään jatkuvat työpäivät tuntuvat hänestä lähes lomalta -- silloin kun on tapana tehdä sitä, mistä eniten pitää.
Perheen aika ei ole tullut vielä. Keskisen 800 neliön poikamiesboksissa tosin on jo lastenhuoneet valmiina odottamassa ajan täyttymistä.
Onni asuu Tuurissa
Vesa Keskinen tunnetaan lennokkaista ideoistaan, jotka hän myös monesti toteuttaa. Yksi uusimmista on kaupan edustalle pystytetty seitsemänkerroksisen talon korkuinen Onnenmonumentti -- yksisarvisen kenkä.
Onnettaren ratsusta muistuttaa myös kaksi kiloa painava kultainen kenkä kaupan sisällä. Onni on Tuurin kyläkaupan avainsana, jonka varaan Keskinen rakentaa. Sen avulla hän aikoo haastaa jopa itsensä joulupukin.
"Onnetarta ei kukaan ole vielä huomannut omia, mutta tästä eteenpäin hän asuu Tuurissa ja antaa onnenpotkuja", Keskinen toteaa.
Mikäpä sopisikaan paremmin kylälle, jossa lototaan eniten Suomessa ja jossa hänen isoisänsä on ainoana suomalaisena voittanut kahdesti Raha-arvan päävoiton.
"Joulupukkiinkaan ei uskota niin lujasti kuin hyvään onneen. Ei onni ainakaan täällä käymisestä vähene", hän sanoo.
Tuurista on hänen mukaansa tuleva virallinen Onnenkylä. Älyttömiltäkin kuulostavilla ideoilla on tapana toteutua, hän vakuuttaa.
"Ei elämä voi olla pelkkää ostamista ja myymistä. Minulle tämä on elämäntehtävä, joka ei toivottavasti ole ikinä valmis. Ei tätä ole enää aikoihin rahan takia tehty, mutta kauppa luo puitteet, joissa voin toteuttaa erilaisia ajatuksia", Vesa Keskinen kuvailee.