Kylä- ja kotiseutujuhlat luovat vahvasti paikallista identiteettiä. Sen vuoksi uudet paikkakuntalaiset ovat usein kiinnostuneita lähtemään pitäjäpäiville ja osallistumaan myös tapahtuman järjestelytalkoisiin, arvelee etnologi Minna Mäkinen Jyväskylän yliopistosta.
"Vaikka ajatus kotiseudusta tai paikallisuuden tunne on henkilökohtaisen elämän kautta rakentuvaa, se vaatii myös ulkoisia ja kollektiivisia ärsykkeitä. Kotiseutujuhlissa erilaiset kotiseutusymbolit ovat merkittävässä asemassa. Henkilökohtaisten elämänkokemusten rinnalla ne vahvistavat ajatusta omasta ja yhteisestä kotipaikasta", Mäkinen kertoo.
Pitäjäjuhlissa on hänen mukaansa kaksi puolta: järjestävälle taholle niillä on mahdollisesti vielä suurempi merkitys kuin pitäjäjuhlien kävijöille. "Kyläjuhlan valmisteleminen haastaa ihmisen miettimään, mikä kotipitäjässä on juhlimisen arvoista ja mitä siitä halutaan esittää muille."
Pitäjäpäivien merkityksen korostuminen liittyy erilaisiin murroskausiin. Paikallishenki on ollut voimissaan jälleenrakennuksen vuosina 1940-50-luvuilla ja 1970-80-luvuilla lisääntyneen maaltamuuton myötä. Nyt vuosituhannen vaihteen jälkeen paikallisuus elää uutta kukoistustaan.
"Kun kansainvälistymisestä on tullut arkinen asia, paikallisuus nähdään eksoottisempana, arjen yläpuolelle nousevana ja turvallisuutta rakentavana tekijänä. Kyläjuhlat edustavat ihmisille paikallisuutta globaalin vastapainona."
Pitäjäjuhlat kiinnostavat usein mökkiläisiä, joille ne symboloivat nostalgista maalaiselämää. Kävijät ovat myös usein jollakin tavalla sidoksissa paikkakuntaan.
Tosin joistakin paikallisjuhlista, kuten Joutsan Joutopäivistä, on tullut miltei valtakunnallisen tason kesätapahtumia, joissa kävijän henkilökohtainen sidos paikkakuntaan saattaa olla jo ohuempi. Tällaiset tapahtumat ovat alkaneet symboloida lähes kaikkia paikallisuustapahtumia, Mäkinen pohtii.
Mäkisen mukaan erilaisiin kyläjuhliin on turvallista osallistua, sillä ne rakentuvat usein samantyyppisistä elementeistä. Osallistuja tietää, mitä odottaa.
Ihmisellä on luontainen tarve kiinnittyä johonkin, ja kyläjuhlat tarjoavat tähän mahdollisuuden. "Kotiseutu ja paikallisuus rakentuvat monesta asiasta. Olen tutkinut nuorten käsityksiä asiasta. Niistä ei löydy kotiseutumuseoita tai muuta perinteistä kotiseutusymbolistoa, jotka sisältyvät usein vanhempien ihmisten kotiseutukäsityksiin. Oman paikallisuuden rakennusaineet ovat pitkälti elämänkaarisidonnainen asia."
Kotiseutukäsitettä ja kotiseutupäivien imagoa hallitsevat monesti topeliaaniset myytit. Kyläjuhlista mieleen tulevat lähinnä kansallispuvut ja kuorolaulanta.
"Miksei pitäjäpäivillä voisi miettiä, miten rikkoa totuttuja rajoja. Rokkikin voi kuulua pitäjäpäiviin. Mikä sen paikallisempaa kuin oman pitäjän bändit soittamassa", Mäkinen vinkkaa.