Haukiputaan Martinniemen kesäjuhlissa puhui sunnuntaina Suomen tämän hetken kylähulluin mies. Valtakunnan viralliseksi kylähulluksi nimetty Veli-Matti Karppinen ei ole perinteinen kylähullu, eli erikoinen, ehkä hieman syrjäytynyt tyyppi, jota ei oteta kovin vakavasti.
Karppisen mielestä kylähulluus ei ole ollenkaan kielteisesti sävyttynyt juttu. "Kylähulluus on yhteisöllisyyttä, sosiaalista vastuuta ja luovuutta. Myös konkreettisia tekemisiä pitää olla, pelkällä luovuudella ei pärjää."
Karppinen on kajaanilaisen Nakertaja-Hetteenmäki-kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja Kainuun kyläyhdistyksiä koordinoivan Kainuun Nuotta ry:n toiminnanjohtaja. Hänen vetämänsä kyläyhdistys on muun muassa 50 palkallisen työntekijän työnantaja, mutta innokkaita vapaaehtoisia on mukana kaksinkertainen joukko.
"Hyöty on taikasana. Pitää tietää, mitä ihmiset haluavat ja jos sen voi toteuttaa, siitä tulee hyöty", Karppinen antaa neuvoksi talkoohengen nostatukseen.
Toimiviksi hulluiksi ideoiksi hän nostaa Kainuusta lähteneet suopotkupallon ja Kuhmon kamarimusiikin.
"Kylähullun itsetunto ei ole pröystäilyä, vaan uskoa siihen, että on asioita, joita tavoitella. Eikä saa uskoa siihen, että ei se kuitenkaan onnistu. Älä pelkää virheitä, koska kaikki tekevät niitä", mies rohkaisee paikallisia kylähulluja toimimaan.
Vuoden martinniemeläiseksi kyläjuhlassa valittiin aktiivisesti Kurtinhaudan rantametsän säilyttämisen puolesta puhunut Kai Skiftesvik. Palkinnon perustelujen mukaan hän on toiminnallan osoittanut, että kansalaisvaikuttaminen kannattaa.
Vuoden martinniemeläisellä on kuitenkin edessä muutto Ouluun, koska kasvava perhe tarvitsee uuden asunnon. "Meillä jää kesäpaikka Martinniemeen, joten toinen jalka jää tänne", Oulun yliopistossa tietojenkäsittelytieteiden tutkintoaan viimeistelevä Skiftesvik kertoo.
Kyläjuhliin osallistuminen oli itsestäänselvyys martinniemeläisille Kauko Arolaaksolle, Maire Lepistölle ja Pentti Soroselle. "Niin kauan kuin kyläjuhlia on järjestetty, olen ollut täällä, säästä riippumatta", Soronen kertoo.
"Täällä näkee vanhoja tuttuja.", martinniemeläiset tietävät.
He kehuvat kyläyhteisön henkeä hyväksi. "Vanhat pitävät tosi hyvin yhtä ja uudet otetaan myös mukaan", juhlijat nauravat.
Entä löytyykö Martinniemestä kylähulluutta? "Hulluja ne on etupäässä kaikki! Aita pitäisi rakentaa ympärille", Arolaakso ehdottaa pilke silmäkulmassaan.